Seuraava vapaa aika:

Kissaflunssa

Kissaflunssa on yleisnimitys kissan ylempien hengitysteiden infektioille. Tässä artikkelissa kerrotaan lisää tartunnan ennaltaehkäisystä sekä siitä, miten kissaflunssaa hoidetaan, jos kissasi on saanut tartunnan.

Kissaflunssa


Johdanto

Kissaflunssa on yleisnimitys kissan ylempien hengitysteiden infektioille. Jos taloudessa on paljon kissoja tai jos kissa tapaa muuten paljon muita kissoja, on tartuntariski suurempi. Myös stressaantuneilla kissoilla on kohonnut riski sairastua kissaflunssaan. Taudin taustalla on useampia eri taudinaiheuttajia joista yleisimpiä ovat erilaiset virukset. Pienet pennut ja kissat, joiden vastustuskyky on jostain syystä alentunut, voivat sairastua vakavasti. Useimmat kissat kuitenkin selviävät kissaflunssasta ilman sen kummempaa hoitoa. Ennaltaehkäisevä rokottaminen kissaflunssaa vastaan saattaa lievittää taudinkulkua mutta ei valitettavasti täysin estä tartuntaa ja myös rokotetut kissat voivat levittää tautia. Osa kissaflunssan sairastaneista kissoista jää taudin kroonisiksi kantajiksi siten, että kissalla on jatkuvasti lieviä flunssan oireita tai vaihtoehtoisesti tauti uusii toistuvasti.

Aiheuttaja ja leviäminen

Kissaflunssan voivat aiheuttaa useat eri taudinaiheuttajat joiden joukossa on sekä viruksia että bakteereita. Tavallisia kissaflunssan aiheuttajia ovat kissan herpesvirus sekä kissan kalikivirus. Arviolta 80-90% kissaflunssista on näiden kahden viruksen aiheuttamia. Myös bakteerit kuten Chlamydofila felis, Bordetella bronchiseptica ja Mycoplasma spp voivat olla osallisena kissaflunssassa. Bakteeri-infektio tulee yleensä virusinfektion jälkeen, kun kissan vastustuskyky on heikentynyt virusinfektion seurauksena.

Monet herpesviruksen aiheuttamaan kissaflunssaan sairastuvat kissat jäävät viruksen kroonisiksi kantajiksi ja saattavat erittää virusta, vaikka niillä ei olisi flunssan oireita. Viruseritys lisääntyy erityisesti stressaavissa tilanteissa (esim. matkustus, suuret muutokset kissan ympäristössä, leikkaus jne.). Kissa saattaa erittää virusta jopa pari viikkoa stressaavan tapahtuman jälkeen.

Tartunta tapahtuu enimmäkseen suorassa kontaktissa kissojen välillä mutta myös eritteiden välityksellä. Epäsuora tartunta voi tapahtua esimerkiksi ruoka- tai vesikupin tai ihmisten vaatteiden tai käsien välityksellä. Herpesvirus elää ympäristössä muutaman päivän, kun taas calicivirus saattaa selviytyä ympäristössä tartuttamiskykyisenä jopa kuukauden.

Oireet

Tartunnan saamisesta oireiden alkuun kestää noin 2-10 päivää. Tavallisia kissaflunssan oireita ovat vuotava nenä, aivastelu, nenän tukkoisuus ja vuotavat silmät. Kissalla voi lisäksi olla haavaumia suun limakalvoilla, kuolaamista, yskää, huonontunut ruokahalu, ontumista, kuumetta ja hengitysvaikeuksia. Kissaflunssa voi johtaa myös silmien sarveiskalvohaavoihin. Calicivirustartunta nostaa riskiä suun limakalvon haavaumiin kun taas herpesvirus aiheuttaa tavallisemmin sarveiskalvohaavoja.

Kissaflunssan oireet voivat olla mitä tahansa lievästä nuhaisuudesta ja aivastelusta henkeä uhkaaviin, vakaviin oireisiin kuten hengitysvaikeuksiin, kuumeeseen ja ruokahaluttomuuteen. Useimmat kissat paranevat muutamassa viikossa. Harvoissa tapauksissa kissaflunssan jälkitautina voi tulla keuhkotulehdus.

Herpesvirus voi joskus aiheuttaa kissalla piilevän infektion: virus jää asumaan elimistöön ja aiheuttaa oireita etenkin stressin yhteydessä, kuten ihmisten huuliherpes. Näin ollen kissa voi aina stressaavissa tilanteissa ja niiden jälkeen saada kissaflunssan oireita.

Diagnoosi

Jos kissalla on tyypilliset kissaflunssan oireet ja etenkin, jos oireita on useammalla saman talouden kissalla, epäilee eläinlääkäri usein kissaflunssaa. Taudin akuutissa vaiheessa eli melko pian oireiden alkamisen jälkeen voidaan kissasta ottaa näyte taudin aiheuttajan määrittämiseksi. Tämä voi olla viisasta, mikäli samassa taloudessa on useita kissoja. Jos omistajalla on vain yksi kissa eivätkä oireet ova hyvin vakavat, otetaan näyte vain harvoin. Useimmiten näissä tilanteissa tyydytään toteamaan, että kissa todennäköisimmin kärsii kissaflunssasta.

Mikäli oireet eivät lievity itsestään tai mikäli ne ovat epätyypilliset (esimerkiksi sierainvuotoa on vain toisesta sieraimesta), on syytä selvittää, onko oireille jokin muu syy. Useimmiten kissa on tällöin nukutettava ja sen suu ja nielu on tarkistettava esim. ruohonkorsien, polyyppien, kasvainten ja hammasongelmien varalta. Diagnostisista laitteista kuten endoskoopista, röntgenistä tai tietokonetomografiasta voi olla suuri apu ja joskus on otettava kudosnäyte kissan limakalvolta jotta nähdään, onko siinä oireita selittäviä löydöksiä (esim. bakteeri tai virus). Joskus kissaflunssa voi valitettavasti jäädä krooniseksi eikä taustasyytä uusiutuville tai jatkuville flunssaoireille löydetä, vaikka käytettäisiin kaikki mahdolliset diagnostiset keinot.

Hoito

Useimmiten kissaflunssan hoidoksi riittää kotona tehtävä tukihoito. Kissan silmät ja sieraimet pidetään puhtaana eritteistä (kissat hengittävät nenän kautta ja eritteistä tukkeutunut nenä aiheuttaa kissalle isoja hankaluuksia). On myös oltava tarkkana, että kissa syö: kissalle voi tarjota jotain herkkuruokaa, mieluiten lämpimänä tai huoneenlämpöisenä. Sieraimiin voi tiputtaa keittosuolaliuosta (ilman reseptiä apteekista). Jos kissa vaikuttaa vaisulta, kannattaa mitata sen lämpö pari kertaa päivässä. Kissan normaali ruumiinlämpö on n. 38-39 astetta. Älä koskaan anna kissalle ihmisten lääkkeitä! Tietyt lääkkeet kuten parasetamoli ja ibuprofeeni voivat olla kissalle hengenvaarallisia jo hyvin pieninä määrinä.

Kissaflunssasta kärsivät kissat on syytä pitää sisällä ja erossa muista kissoista mikäli mahdollista, jotta vältyttäisiin tartunnoilta. Pidä sairaiden ja terveiden kissojen vesi- ja ruokakupit erillään, pese kädet ja vaihda vaatteet (ja kengät) kun tulet sairaan kissan luota.

Jos sairas kissa muuttuu todella vaisuksi ja väsyneeksi, ei suostu syömään mitään tai sille tulee hengitysvaikeuksia (esim. hengittää suu auki), on syytä hakeutua eläinlääkärin vastaanotolle. Joskus kissa saattaa mennä niin huonoon kuntoon, että se tarvitsee sairaalahoitoa. Tällöin kissa otetaan sisälle sairaalaan ja sille annetaan nesteytystä, kuumetta alentavaa ja kipua lievittävää lääkitystä, nenätippoja ym. Joskus kissalle joudutaan laittamaan ruokintaletku, jos esimerkiksi suussa olevat haavaumat vaikeuttavat syömistä. Jos kissa saa flunssan seurauksena keuhkotulehduksen, sitä saatetaan joutua hoitamaan antibiooteilla.

Jos kissa täytyy viedä eläinlääkärin vastaanotolle on hyvä mainita aikaa varatessa, että kissalla on epäilty kissaflunssa. Näin kissa voidaan ohjata suoraan huoneeseen. Odotushuoneessa oleskelua muiden eläinten kanssa on vältettävä tartuntariskin takia.

Ennaltaehkäisy

Kissojen pitämistä suurissa laumoissa kannattaa välttää, tämä altistaa kissaflunssaepidemioille. Jos kissa on vietävä kissahotelliin, on suositeltavaa käydä tutustumassa hotelliin ennalta ja katsoa miltä siellä näyttää sekä kysyä henkilökunnalta, miten hotellissa minimoidaan tarttuvien tautien riskit. Rokotus kissaflunssaa vastaan pienentää vakavaan tautiin sairastumisen riskiä, joten jos kissa tapaa paljon muita kissoja, käy näyttelyissä tai oleilee kissahotelleissa, on suositeltavaa rokottaa se kissaflunssaa vastaan vuosittain. Jos kissa vierailee kissahotellissa vain kerran tai käy yksittäisessä näyttelyssä, suositellaan, että kissa rokotettaisiin kissaflunssaa vastaan vähintään 10 päivää mutta korkeintaan 3 kuukautta ennen hotellivierailua/näyttelyä.

Jos olet hankkimassa uutta kissaa ja kotonasi on jo kissa on syytä varmistaa, että uudella kissalla ei ole kissaflunssan oireita ennen sen tuomista kotiin. On hyvä pitää uusi kissa erillään vanhasta kissasta noin viikon verran, mikäli mahdollista. Jotta karanteenista olisi hyötyä, on tärkeää olla tarkka hygieniassa, käyttää kissoilla erillisiä ruoka- ja juomakuppeja, pestä käsiä usein ja mielellään vaihtaa vaatteet kissojen välillä.

Stressi lisää kissan riskiä sairastua kissaflunssaan joten stressin minimointi on tärkeää esimerkiksi matkojen, lentämisen ja suurien, kotona tapahtuvien muutosten yhteydessä. Feliway (kissan rauhoittava feromonivalmiste) saattaa auttaa tällaisissa tilanteissa ja sen käyttö kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen stressaavaa tilannetta, esimerkiksi ennen kuin uusi kissa saapuu, ja/tai suihkuttaa kuljetuskoppaan ennen matkaa.

Kissaflunssaa vastaan on olemassa rokote (Suomessa käytettävät rokotteet sisältävät herpes- ja kalikiviruksen). Rokote ehkäisee vakavaan tautiin sairastumisen riskiä, kun kissa saa kissaflunssan. Rokote ei ehkäise tartuntaa eikä viruseritystä, eli myös rokotettu kissa voi levittää tautia.

Tila, jossa kissaflunssaa sairastava kissa on oleskellut, on puhdistettava huolellisesti. Kaikki näkyvä lika on pestävä pois mekaanisesti jonka jälkeen suositellaan desinfiointia esimerkiksi Virkonilla, jotta päästään eroon suurimmasta osasta taudineiheuttajia.

FirstVet

FirstVet

Viimeksi päivitetty: 2018-11-19

Lisää artikkeleita aiheesta Kissa

Kyynpurema kissalla

Kissat ovat uteliaita eläimiä ja voivat vapaana ulkoillessaan joutua helposti kyyn puremaksi. Tässä artikkelissa kerrota...

Läs hela artikeln

Lataa FirstVet- sovellus älypuhelimeesi.

Voit käyttää palvelua iPhonella, iPadilla tai Android- laitteella. Sovelluksen voit ladata Google Playsta tai App Storesta.