Eetun ruokintaneuvolakokemus

Olen Eetu 7 vuotta, iloinen ja itsepäinen Bichon- vesseli. Ruoka on maistunut aina, ja pidän tarkasti huolta ruoka-ajoistani. Keväällä 2021 ” mamma” alkoi kiinnittämään huomiota, kun läähätin ja olin levoton aamuyöstä. Rapsuttelin milloin korvia ja kankkua, milloin peppua, mikä ärsytti palvelusväkeä enemmän kuin paljon. Lääkäri ei löytänyt mitään erityistä, anaalirauhasetkin olivat kohtuu hyvät, pientä sakkaa kuulemma, ei tulehdusta. Liekö koronastressiä? Ei mitään rauhaa koiralla, joka on tottunut olemaan päivät yksin.

Loppukeväästä muutettiin mökille, kavereina naapurissa 3 Bichon- ladya, joilta jäi kanatikkuja sinne tänne. Tyttöjen ruuat, joita oli tarjolla vuorokauden ympäri, maistuivat aina kun pääsin livahtamaan keittiön ovesta sisään. Kesällä tilanne aaltoili, oli hyviä ja huonompia hetkiä, hyviä enemmän. Sitten sain nenäpunkin ja käytiin mamman kanssa lääkärissä, jossa mamma otti puheeksi närästykseni. Jatkettiin kuitenkin hypoallergenic-low-calorie ruualla, kyljessä protskua kanasta yms. mutta oireet pysyivät.

Syksymmällä otettiin sitten yheyttä FirsVetin etäeläinlääkäriin. Lääkäritäti ehdotti ruokavalion tarkistusta ja FirstVetin Ulla-tätiin yhteydenottoa. Moni oli kuulemma hyötynyt.

Syyskuussa sitten vihdoin soitettiin mamman kanssa Ullalle ja saatiin hyvin seikkaperäiset ohjeet. Aluksi mammaa hirvitti kun oli niin monenlaista tippaa ja desilitraa mietittävänä, mutta kaikki on sujunut hyvin. Alkuun noudatettiin aika tiukkaa dieettiä. Ravintolisiä otettiin ohjeen mukaan. Muutama viikko ruokavaliomuutoksesta palvelusväki alkoi kiinnittää huomioita kuinka innokkaasti lähdin ulos enkä enää piiloutunut sängyn alle. Vanhat riehumisleikit tulivat mukaan kuvioon, tyynyt ja villasukat saivat kyytiä.

Jälkitarkastuksessa sain jo vähän uusia juttuja mukaan, jouluna herkuttelinkin jopa peuralla! Oli niin hyvää, että meinasi mennä mamman sormet mukana!

Alkuun sain ruokaa x 3 päivässä, mutta pikkuhiljaa jätettiin väliruoka pois. Paino alkoi kuitenkin pudota liikaa, ja otettiin uudelleen pieni välipala käyttöön.

Nyt eletään tammikuuta, ruuan valmistus kaksi kertaa viikossa on jo rutiinia. Vitamiinit on jaksotettu ohjeen mukaan vuosikalenteriin. Saan ajoittain kaikenlaisia herkkuja ja silti olo on pysynyt hyvänä.

NAM! Tällä hetkellä voin loistavasti, huolimatta siitä, että ”pappa” saattaa välillä sujauttaa salaa minulle grillimakkaraa tai muuta ”kiellettyä”. Odotan kevättä jo innolla. Rakastan pitkiä metsälenkkejä, kilpajuoksua palvelusväen kanssa ja teen mitä vain ruokapalkasta.

FirstVetin ravitsemusneuvoja Ullalle voit varata ajan täältä!