Article 42 20170619034805

Kun kissa nuolee karvat pois

Joidenkin kissojen turkkiin ilmaantuu jossain elämän vaiheessa karvaton alue tai useampia. Tavallisin syy kaljuille alueille on se, että kissa on itse nuollut karvat pois. Usein karvat lähtevät vatsan alta, takareisien sisäsivuilta ja/tai nivusalueelta, joskus myös etujaloista, selästä tai miltä tahansa muulta alueelta, jota kissa ylettää nuolemaan. Artikkelissa käymme läpi yleisimpiä syitä karvojen pois nuolemiselle ja kerromme, miten oiretta lähetystään eläinlääkärin vastaanotolla.

Tiesitkö, että FirstVetin kautta voit konsultoida eläinlääkäriä videopuhelun välityksellä, vaivattomasti mobiililaitteessasi? Ajanvarauksella, ilman odottelua. Lataa maksuton sovellus ja esitä meille kysymyksesi!

Miksi kissalla on kaljuja laikkuja?

Tavallisinsyy suurehkon, karvattoman alueen ilmaantumiselle kissan turkkiin onse, että kissa on itse nuollut alueelta karvat pois. Osa kissoistanuolee itseään ainoastaan silloin, kun omistaja ei näe. Tästäsyystä omistaja usein luulee, että karvat ovat pudonneet itsestään.

Jos onepävarmaa, onko kissa nuollut karvat pois vai ovatko karvatpudonneet, voi eläinlääkäri katsoa karvanäytettämikroskoopilla. Jos kissa on itse nuollut karvat pois, ovatmikroskoopin läpi tarkastellut karvat selvästi katkenneita. Joskarvat ovat irronneet itsestään juuresta, pitäisi jäljelläolevien karvojen olla normaaleita, kärkeä kohti kapenevia karvoja.

Miksi kissa nuolee?

Kissankarvattomaksi itsensä nuolemiselle on olemassa useita eri syitä,esimerkiksi:

  • Kutina tai muu äsytys iholla – tämä on tavallisin syy ja voi johtua esimerkiksi ulkoloisista, sieni-infektiosta tai ruoka-aine- tai ympäristöallergiasta.
  • Kipu esimerkiksi virtsateistä, muualta vatsaontelosta tai selkäkipu.
  • Kasvainsairaus.
  • Psyykkinen stressi (ns. psykogeeninen alopesia)- kissa nuolee karvat pois koska se on jostain syystä stressaantunut tai ahdistunut psyykkisesti. Aiemmin ajateltiin, että psyykkiset syyt ovat yleisiä karvojen pois nuolemisen taustalla. Tätä nykyä kuitenkin tiedetään, ettei tämä ole kovin tavallista ja fyysiset syyt on aina syytä sulkea huolellisesti pois, ennen kuin päädytään epäilemään psyykkistä ongelmaa.

Kuinka oireen syy selvitetään?

Ulkoloiset ja sieni-infektio

Ensimmäiseksilähdetään usein selvittämään, onko kissalla ulkoloisia (esim.hilsepunkki, kirppuja, sikaripunkki, kapi), jotka voisivat aiheuttaakaljut laikut. Jos kotona on useampia eläimiä ja toinenkin eläinrapsuttelee/nuolee itseään tavallista enemmän, voi kyseessä hyvinolla ulkoloistartunta. Jotkin ulkoloiset, esim. kirput, voi nähdäpaljain silmin.

Tavallisempaakuitenkin on, että eläinlääkäri ottaa kissan iholta ns.raapenäytteen ja tarkastelee sitä mikroskoopilla mahdollistenulkoloisten löytämiseksi. Usein otetaan myös näyte, jostatutkitaan mahdollinen bakteerien tai hiivasienten liikakasvu kissaniholla. Joskus voidaan tutkia jopa ulostenäyte.

Mikälikissalla epäillään sieni-infektiota, voidaan turkista ja iholtaottaa näytteet ja lähettää ne laboratorioon tutkittaviksi.Ulkoloiset ja sieni-infektio hoidetaan lääkityksellä. Jos kissaniholla on bakteerien tai hiivasienen liikakasvua, hoidetaan seyleensä toistuvilla lääkeshampoopesuilla. Antibiootteja ei yleensätarvita.

Kipu

Kissanhistorian, omistajan kertomien esitietojen tai eläinlääkärinsuorittaman yleistutkimuksen perusteella voi syntyä epäilys, ettäkissa kärsii kivusta. Mikäli näin on, ryhdytään kivun syytäselvittämään. Mahdollisia kivun aiheuttajia voivat olla:

  • Virtsatieongelmat. Jos kissan virtsaamiskäyttäytyminen on muuttunut tai virtsaamiseen/juomiseen liittyy jotain erikoista, on syytä tutkia kissa virtsatieongelmien varalta.
  • Selkäkipu. Jos kissa ei halua kotona hypätä ylös tai alas kuten ennen tai jos kissa osoittaa kipua eläinlääkärin tunnustellessa sen selkää, voi eläinlääkäri ehdottaa esim. röntgenkuvien ottoa selän tutkimiseksi.
  • Mahakipu. Jos kissalla on esim. ajoittaista oksentelua tai löysiä ulosteita, ummetusta tai huono ruokahalu, on ruuansulatuskanavaa syytä tutkia enemmän.

Allergiat

Voimakaskutina on tavallinen syy karvojen pois nuolemiselle.Ulkoloistartunnan ja kivun poissulkemisen jälkeen eläinlääkärialkaa useimmiten miettiä, josko kyseessä voisi olla allergia. Joskissa on allerginen, kyseessä on tavallisimmin joko ruoka-aine- taiympäristöallergia. Ruoka-aineallergia kohdistuu yleensä johonkintiettyyn, ruuassa olevaan proteiiniin. Ympäristöallergianaiheuttajana voivat olla esimerkiksi erilaiset punkit (esim.pölypunkki). On myös mahdollista, että kissalla on samanaikaisestisekä ruoka-aine, että ympäristöallergia.

Allergiatutkimuksetaloitetaan tavallisesti ns. eliminaatiodieetillä, joka suunnitellaanyhdessä eläinlääkärin kanssa. Kissaa pidetäänerikoisruokavaliolla 8-10 viikon ajan, tämän jälkeen ruokavalioonlisätään muita ruoka-aineita (haastevaihe). Mikäli kissan oireethäviävät eliminaatiodieetin aikana mutta palaavat haastevaiheenaikana, on kissa todistetusti allerginen sille ruualle tairuoka-aineelle, joka aiheuttaa oireet haastevaiheessa. Joserikoisruokavaliolla ei ole vaikutusta oreisiin, kissalla eitodennäköisesti ole ruoka-aineallergiaa. Jos kissalla todetaanruoka-aineallergia eliminaatiodieetin avulla, ei kutinaan tarvitamuuta hoitoa, kuin kissalle sopiva ruokavalio.

Joseliminaatiodieetti ei poista oireita, voidaan allergiatutkimuksiajatkaa ympäristöallergeenien testaamisella. Tämä tapahtuuverikokeen avulla. Mikäli tietty allergian aiheuttaja löydetään,voidaan kissalla haluattaessa kokeilla siedätyshoitoa. Useintarvitaan lisäksi kutinaa lievittävää lääkitystä sekälisäravinteita, esim. rasvahappolisää.

Muut testit

Joskissan oireet eivät helpota hoidosta huolimatta tai jos ihomuutoksetnäyttävät epätavallisilta tai vakavilta, voi eläinlääkäripäättää ottaa ihosta koepalan. Joskus kissalta otetaan myösverikoe mahdollisten taustalla olevien perussairauksienpoissulkemiseksi. Verikokeen avulla voidaan myös tarkistaa, ettäkaikki näyttää hyvältä ennen mahdollisen, pitkäkestoisenlääkityksen aloittamista.

Mikä hoito on paras?

Eläinlääkäriyrittää eri tutkimusten avulla selvittää syyn karvojen poisnuolemiselle ja hoitaa sitä. Näin ollen kissaa, jolla todetaanselkäkipu, hoidetaan kipulääkkeillä ja fysioterapialla jaallergista kissaa mahdollissti erikoisruokavaliolla, lisäravinteillaja kutinaa hillitsevillä lääkkeillä. Jos tutkimuksissa ei löydymitään syytä karvojen pois nuolemiselle tai kutinaa lievittävälääke ei auta kutinaan riittävästi, voi eläinlääkäri päättääkokeilla kissalla mielialaläkitystä.

Voiko vaivaa ennaltaehkäistä?

Kissankarvapeite ja iho kannattaa tarkistaa päivittäin, myös vatsan altaja kainaloista. Näin mahdolliset ongelmat havaitaan ajoissa jolloinne on usein helpompi hoitaa. Kissan ruuan on syytä ollahyvälaatuista ja kissan tulisi pysyä normaalipainoisena: onsuositeltavaa punnita kissa säännöllisesti ja pitää kirjaapainosta. Kissan kotiympäristö pidetään mahdollisimmanrauhallisena ja miellyttävänä ja kissalle tarjotaan paljonerilaisia aktiviteetteja, jotta sen mieli pysyy virkeänä.



Lisää artikkeleita aiheesta