FirstVet
IMG 1088

Harrastekanojen yleisimmät sairaudet

Harrastekanojen pito on yleistymässä Suomessa. Ja miksikäs ei; mikä olisikaan sen ihanampaa kuin saada aamiasmunakkaan munat tuoreena suoraan omalta pihalta omilta kanoilta, joiden olot tuntee hyvin? Valitettavasti kanatkaan eivät aina pysy terveinä, ja jos pitää kanoja, on hyvä tuntea niiden terveydenhuoltoa jonkin verran. Tässä artikkelissa kerromme lyhyesti kanojen yleisimmistä sairauksista, niiden oireista, ehkäisystä ja hoidosta.

Eläinlääkärin etävastaanotto


✓ Käynnit sisältyvät useimpiin eläinvakuutuksiin
✓ Arvio, hoito-ohjeet ja tarvittaessa lähete eteenpäin
✓ Auki joka päivä klo 7-24

Nyt avattu myös: koirasineuvola.fi

Marekin tauti

Marekin tauti on melko yleinen kotikanaloiden sairaus. Taudin aiheuttaa kanojen herpesvirus, ja tartunta tapahtuu yleensä untuvikkojen ensimmäisten elinviikkojen aikana. Tartuntaa voidaan ehkäistä rokottamalla vastakuoriutuneet untuvikot, mutta valitettavasti tällä hetkellä markkinoilla olevat rokotteet ovat annoskooltaan niin isoja, ettei niiden käyttö kotikanaloissa ole käytännössä mahdollista.

Oireet

Marekin tautia aiheuttava kanojen herpesvirus voi aiheuttaa kasvaimia sisäelimiin, lihaksiin, ihoon, hermoihin tai silmään, ja näin kanan oireet voivat olla hyvin vaihtelevat. Tyypillisiä oireita ovat toisen jalan halvaantuminen, muninnan loppuminen ja linnun kuihtuminen. Oireet ilmenevät tyypillisesti 1-2-vuotiailla kanoilla. Taudin puhkeamiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten kanan vastustuskyky, stressi ja viruksen taudinaiheuttamiskyky (virulenssi).

Diagnoosi ja hoito

Marekin tautia epäillään tyypillisten oireiden perusteella, mutta diagnoosi voidaan varmistaa vasta kuoleman jälkeisessä patologisessa ja histologisessa tutkimuksessa. Tautiin ei ole parantavaa hoitoa.

Hengitystietulehdukset

Monet eri taudinaiheuttajat voivat aiheutta kanoille hengitystietulehduksia. Yleisimpiä hengitystietulehdusten aiheuttajia Suomessa ovat kanan tarttuva keuhkoputkentulehdus (IB - infectious bronchitis), mykoplasma-bakteeri sekä kanan kurkunpään tulehdusta aiheuttava herpesvirus (ILT - infectious laryngotracheitis).

Oireet

Taudinaiheuttajasta riippumatta kanojen hengitystietulehdusten oireet ovat hyvin samankaltaiset, joten oireiden perusteella ei voida sanoa, mikä taudinaiheuttaja on kyseessä.

Hengitystieoireiden lisäksi oireisiin saattaa esiintyä muun muassa syömättömyyttä, apaattisuutta, ripulia ja muninnan vähentymistä/loppumista.

On myös hyvä muistaa hengitystieoireisilla kanoilla vakavien, virallisesti vastustettavien tautien mahdollisuus (lintuinfluenssa, Newcastlen tauti). Näitä tauteja epäiltäessä tulee siitä aina ilmoittaa viranomaiseläinlääkärille, joka tulee ottamaan näytteet kanoilta.

Hoito

Hengitystietulehduksiin ei ole spesifiä lääkettä, vaan hoitona on tukihoito. Erityisesti ilmanlaatuun tulee kiinnittää huomiota, koska esimerkiksi ilman ammoniakkipitoisuus voi altistaa vakammille oireille.

Munanjohtimen tulehdus

Munanjohtimen kroonisia tulehduksia ilmenee vanhemmilla kotikanoilla. Äkillistä munanjohtimien tulehdusta saattaa kuitenkin esiintyä nuorillakin, juuri munintansa aloittavilla kanoilla.

Oireet

Kroonisen munanjohtimen tulehduksen oireina ovat kanan kuihtuminen, muninnan vähentyminen ja tulehduseritteet kloakasta.

Hoito

Munanjohtimen tulehduksen hoitona on usein antibiootit ja kipulääke, mutta etenkin kroonisissa muodoissa muutokset munanjohtimissa ja ruumiinontelossa ovat jo niin pitkälle edenneitä, että hoidon ennuste on varauksellinen.

Kaikkien käytettyjen lääkkeiden kanssa tulee huomioida niiden aiheuttamat varoajat munille ja lihalle.

Loiset

Niin sisä- kuin ulkoloisetkin ovat hyvin yleisiä kotikanoilla. Sisäloiset aiheuttavat linnuille ongelmia vain hyvin harvoin, ja tällöin on usein taustalla jokin muu, vastustuskykyä alentava, sairaus kuten Marekin tauti.

Jos kanoja ei ole mahdollista siirtää uusiin puhtaisiin tiloihin sisäloislääkityksen yhteydessä, saavat ne käytännössä loistartunnan välittömästi uudestaan ympäristöstään.

Sisäloisiin lukeutuu mm. Eimeria -alkueläin, joka aiheuttaa kokkidioosia. Kokkidioosi voi joskus aiheuttaa jopa kuolemaan johtavaa ripulia. Usein kokkidioosiin liittyy kuitenkin kostuneen pehkun aiheuttama kohonnut tautipaine.

Ulkoloisista yleisimpiä kanoilla ovat kalkkijalkapunkki, väiveet ja kanapunkki. Näihin on olemassa lääkkeitä, joita eläinlääkäri voi määrätä näytteiden ja diagnoosin perusteella.

Kanojen sairauksien ennaltaehkäisy

Monet kanojen sairauksista ovat seurausta taudinaiheuttajista sekä niille altistavista olosuhteista. Sen vuoksi on tärkeää pitää huoli kanalan ilmanlaadusta ja pehkun kunnosta, etenkin talvikauden aikana (riittävä lämmitys ja ilmastointi). Myös kanojen ruokintaa tulee kiinnittää huomiota, ja varmistaa, että se on sopiva kanojen iän ja kehitysvaiheen huomioon ottaen. On myös hyvä tietää, että ruokajätteiden syöttö kanoille on laissa kielletty.

Uusien kanojen tai kukkojen tuonti parveen on myös yksi erittäin tärkeä riskitekijä tarttuvien tautien leviämisessä kanalassa. On suositeltavaa ostaa lintuja vain kasvattajalta, jonka eläinten tautistatus tunnetaan. Ruokavirastolla on oma terveydenseurantaohjelma kotikanoille. Uudet eläimet tulisi pitää aina ensin pari viikkoa karanteenissa ennen muiden kanojen sekaan laskemista. On hyvä muistaa, että täysin oireettomat ja terveiltä vaikuttavat linnutkin voivat kantaa useita eri taudinaiheuttajia, jotka voivat aiheuttaa vakavaakin sairastumista omassa parvessasi, mikäli ne eivät ole aiemmin kohdanneet juuri näitä patogeeneja.

Myös luonnonlinnut ja niiden eritteet voivat tartuttaa monia eri sairauksia kotikanoillesi. Siksi onkin tärkeää järjestää kotikanojen ruokinta niin, etteivät luonnonlinnut pääse niiden ruokiin käsiksi. Riski on suurin keväällä ja syksyllä lintujen muuton aikaan.


Lähteet: Eläinlääkäri Leena Pohjolan väitöskirja, Ruokavirasto

Lisää artikkeleita aiheesta Lintu