Hevosen jännevammat

Jänteet koostuvat vahvasta sidekudoksesta, joka kiinnittää lihaksen luuhun ja auttaa näin lihasta esim. nivelen ojentamisessa ja taivuttamisessa.

Kun puhutaan jänteistä hevosten jännevammojen yhteydessä, puhutaan yleisimmin syvästä ja pinnallisesta koukistajajänteestä sekä hankositeestä. Koukistajajänteet kulkevat kyynärästä (etujalka) tai polvesta (takajalka) kavioon jalan takapuolella. Etujalassa molemmat koukistajajänteet koukistavat etupolvea (ranne), vuohis- ja kehäniveltä. Syvä koukistajajänne kiinnittyy hieman alemmas ja koukistaa myös kavioniveltä. Hankositeen tehtävänä on vahvistaa vuohista ja estää sen yliojentuminen rasituksessa.

Kuinka jännevamma syntyy?

Tavallisin syy jännevammoille on pitkän aikaa jatkunut ylirasitus. Jänne heikkenee ja lopulta kuidut katkeavat, jonka seurauksena hevosella ilmenee akuutteja oireita. Jännevammat voivat syntyä myös akuutin trauman seurauksena, esim. jos hevonen astuu väärin tai saa potkun.

Tavallisia jännevammojen syitä:

• Pitkään jatkunut ylirasitus

• Syvä alusta

• Vääränlainen rasitus

• Liian intensiivinen/kova/epäsäännöllinen harjoittelu

• Harjoittelun liian nopea kasvattaminen - kudos ei ole kerinnyt mukautua siihen työhön, jota sen odotetaan tekevän

• Trauma

• Potku

• Yliojennus

• Nyrjähdys

Hevosen jännevammojen oireita

Akuutit jännevammat ilmenevät turvotuksena, lämpönä ja arkuutena jänteen alueella. Hevonen voi ontua vaihtelevan voimakkaasti. Lievemmissä jännevammoissa voivat oireet olla epämääräisempiä ja ilmetä vain paikallisena lämpöilynä. Jos tämä huomataan ajoissa ja harjoittelua mukautetaan, voidaan välttyä pahemmilta vammoilta. Pahemmissa jännevammoissa nähdään myös selkeämpiä oireita. Kattavissa vaurioissa nähdään usein ns. bowed tendon, eli jänne pullottaa banaanina sivulta katsottaessa.

Diagnoosi

Eläinlääkäri epäilee jännevammaa kliinisen tutkimuksen löydösten perusteella. Vamman laajuuden selvittämiseksi tehdään ultraäänitutkimus.

Jännevammojen hoito

Akuutissa vaiheessa tulee hevonen pitää karsinalevossa. Lisäksi suositellaan intensiivistä kylmäämistä ja tulehduskipulääkkeitä. Myös reseptillisiä kylmägeelejä saatetaan käyttää paikallisen tulehduksen vähentämiseen. Yöksi suositellaan laitettavan jalkaan tukiside turvotuksen vähentämiseksi.

Jännevammojen paranemisessa menee aikaa, usein useita kuukausia. Jotta vahingoittunut jänne saisi elastisuutensa ja kestävyytensä takaisin, on tärkeää rasittaa sitä hallitusti paranemisen aikana. Eläinlääkäri muodostaa harjoitteluohjelman, jossa liikuntaa lisätään asteittain. Jänteen paranemista seurataan ja sen mukaan lisätään tai vähennetään rasitusta riippuen siitä, kuinka paraneminen etenee. Yksi hyvä tapa seurata paranemista on UTC:n (Ultrasound Tissue Characterisation) avulla. Tutkimuksia täydennetään perinteisellä ultraäänellä ja röntgenillä.

On olemassa myös hoitoja, jotka voivat jouduttaa paranemisprosessia; viime vuosina on kokeiltu mm. kantasolu- ja PRP/plasmainjektioita. Myös shock wave -hoitoa on kokeiltu, ja se voi auttaa vähentämään kipua. Joissain tapauksissa sairaskengityksestä saattaa olla hyötyä.

Jos jänne ei parane odotetusti, on olemassa myös kirurgisia hoitovaihtoehtoja.

Näin ehkäiset jännevammoja hevosellasi

Ota tavaksesi tarkistaa hevosesi jalat päivittäin huomataksesi muutokset aikaisessa vaiheessa. Kiinnitä huomiota lämpöön, turvotukseen ja arkuuteen. On aina hyödyksi tuntea hevosen anatomiaa, jotta tietää, missä eri rakenteet ovat.

Välttääksesi jännevammoja, kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:

• Nuorten hevosten tulee päästä liikkumaan avarilla alueilla vapaasti. Ensimmäisen kahden elinvuoden aikana saatu liikunta vahvistaa jänteitä ja ehkäisee vammoilta tulevaisuudessa.

• Rakenna hevosen harjoittelu asteittain lisäten sitä, jotta se on hyvin valmisteltu tehtäviinsä. Pitkään jatkunut ylirasitus on yleisin jännevammojen syy. Kun hevonen on väsynyt eikä jaksa kunnolla, voi jänteisiin kohdistuva rasitus lisääntyä.

• Ole tarkkana alustan kanssa, ratsasta erilaisilla alustoilla!

• Vältä ratsastamista usein syvällä ja raskaalla alustalla, esim. syvä hiekka tai lumi.

• Vältä liukkaalla alustalla ratsastamista, esim. jää tai savi. Käytä hokkeja tarvittaessa.

• Suojaa hevosen jalat jännesuojin esim. hypätessä.

• Jos huomaat lämpöä tai turvotusta jänteiden alueella päivittäisessä tutkimuksessasi, tulee jalkaa kylmätä ja antaa hevosen olla karsinassa kunnes eläinlääkäri on arvioinut vamman.

Koska tulee olla yhteydessä eläinlääkäriin?

Jos epäilet hevosellasi jännevammaa, tulee aina olla yhteydessä eläinlääkäriin, samoin, jos olet huolissasi hevosesi terveydestä. Täällä voit varata etäeläinlääkärikäynnin yhdelle eläinlääkäreistämme FirstVetillä saadaksesi ensiarvion tilanteesta.