Suolisaivartaja ja käpymato hevosella

Kesäisin suolisaivartaja (Gasterophilus spp) munii hevosen karvoihin. Pienet kellertävät munat huomataan yleensä hevosen etujalkojen etupinnalla ja hevonen saa niitä suuhunsa hangatessaan päätään jalkoihinsa. Munat kuoriutuvat kosteassa ja lämpimässä ja toukat (käpymato) kulkevat hevosen suun kautta sen mahalaukkuun talvehtimaan. Käpymatojen ollessa ikenissä ja kielen juuressa, voi hevonen tuntea olonsa epämukavaksi ja esim. kutista, olla levoton kuolaimen kanssa, sillä voi olla ongelmia pureskelussa tai se voi erittää normaalia enemmän sylkeä. Mahalaukussa käpymadot sen sijaan eivät aiheutta vahinkoja, vaan ovat talvihorroksessa seuraavaan kevääseen, jolloin ne kulkeutuvat suoliston läpi ja ulos ulosteen mukana, koteloituvat maassa ennen kuin kehittyvät täysikasvuisiksi saivartajiksi.

Suolisaivartajia ei löydetä ulostenäytteissä, mutta eläinlääkärit näkevät niitä välillä esim. mahalaukun tähystyksessä tai suun tutkimuksessa alkusyksystä. Jos eläinlääkäri näkee niitä suussa, poistetaan ne kun hevonen on rauhoitettuna ja sillä on suunavaaja, ja limakalvon pienet taskut paranevat nopeasti toimenpiteen jälkeen.

Jotta munat eivät joutuisi hevosen suuhun, suositellaan ne poistettavaksi karvoista heti kun huomaat ne. Tarkoitukseen voi käyttää esim .harjauskiveä tai erikoisveitsiä. Karvakiilto-aineet voivat myös auttaa ehkäisemään munien tarttumista. Pyydä myös tallikavereita toimimaan samoin, jotta hevosesi ei saa munia toisilta hevosilta niiden rapsutellessa toisiaan.

Nykyään ei enää suositella rutiininomaista madotusta. Tarpeettomat madotukset vaarattomia loisia vastaan lisää riskiä, että loiset kehittävät vastustuskyvyn matolääkkeille, niin että tulevaisuudessa vakavien tartuntojen hoitaminen on huomattavasti vaikeampaa.