Hankosidevammat ovat tavallisimpia ravihevosten ja kouluhevosten takajaloissa sekä laukkahevosten ja esteratsujen etujaloissa. Hankositeen tulehdus voi esiintyä sen eri kohdissa. Hankosidevamman oireet ja ennuste vaihtelevat riippuen vamman tyypistä ja laajuudesta.

Oireet

Akuutti hankosidevamma oireilee usein hevosen ontumisena ja jänteen turvotuksena, lämpöilynä ja palpaatioarkuutena. Joskus vamma voi olla molemmilla puolin samanaikaisesti, ja oireet ilmaantua vaivihkaa. Hevosen voi olla vaikea esim. koota itseään.

Diagnoosi

Hankosidevammaa voidaan epäillä oireiden perusteella, mutta diagnoosi varmistetaan ultraäänitutkimuksella, jotta vamma voidaan paikantaa ja nähdään sen laajuus, sekä voidaan seurata sen paranemista. Jos hevosen jalka on kovin turvoksissa alueelta, suositellaan myös röntgentutkimusta murtumien poissulkemiseksi. Murtumia esiintyy kohtuullisen usein hankosidevamman yhteydessä.

Hoito

Akuutissa vaiheessa vammaa kylmätään kylmällä vedellä useita kertoja päivässä. Hevonen pidetään karsinalevossa (tai sairastarhassa) kunnes eläinlääkäri on tutkinut sen. Hevoselle voidaan määrätä tulehduskipulääkkeitä sekä tukisiteen käyttöä. Hevosta voi taluttaa käynnissä n. 15 minuutin ajan pari kertaa päivässä kontrollikäyntiin asti. Seuraavan 6 kuukauden aikana liikuntaa lisätään varovaisesti vaiheittain. Hankosidevamman paraneminen kestää yleensä noin 6-12 kuukautta. Joskus kudosta hoidetaan paikallisesti paranemisen stimuloimiseksi, esim. kantasoluin, PRP (plate rich plasma), IRAP tai shockwave-paineaaltohoidoin.

Jos hankositeen vaurio on niin paha, että hevosen vuohinen on epästabiili ja melkein osuu maahan hevosen kävellessä, täytyy vuohinen tukea nivelen stabiloivalla siteellä. Tällöin ennuste hevosen palaamiseen kilpauralle on hyvin varovainen. Myös toisen puolen jalka tulee tukea, koska hevonen siirtää painoaan terveelle jalalle.

Joskus hoitona voidaan käyttää fasciotomiaa yhdistettynä neuroektomiaan (käytetään vamman ollessa ylempänä jänteessä). Hoidon seurauksena hevonen voi menettää tuntonsa osittain tällä alueella, ja myöhemmin tapahtuvia vammoja voi olla vaikea huomata. Tämän vuoksi hevonen ei saa enää kilpailla toimenpiteen jälkeen.

Kontrollikäynnit ovat hyvin tärkeitä vamman paranemisen seuraamiseksi, ja jotta tarvittaessa voidaan tehdä muutoksia hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan.

Vähäisempien vammojen ollessa kyseessä on ennuste usein hyvä, mutta silti on tavallista, että ravi- ja laukkahevoset eivät enää kilpaile.

Ennaltaehkäisy

Lue lisää hevosen jännevammojen hoidosta ja ennaltaehkäisystä tässä artikkelissa.

Koska olla yhteydessä eläinlääkäriin

Jos epäilet hevosellasi hankositeen vammaa, tulee aina olla yhteydessä eläinlääkäriin. Samoin, jos olet huolissasi hevosestasi. Täällä voit varata etäkäynnin yhdelle eläinlääkäreistämme FirstVetillä saadaksesi apua tilanteen arvioinnissa.