Kissan idiopaattinen kystiitti

Mitä idiopaattinen kystiitti on?

Idiopaattinen kystiitti on tavallisin kissan virtsatieoireiden aiheuttaja. Idiopaattinen kystiitti tarkoittaa suunnilleen “virtsarakon tulehdusta, jonka aiheuttajaa ei tunneta” ja lyhennetään FIC (Feline Idiopathic Cystitis). Idiopaattisessa kystiittissä kissojen virtsarakossa on tulehdus (ärtyneisyyttä), joka ei johdu bakteereista, virtsakivistä, kasvaimista, polyypeista tai muista asioista, jotka voivat oireilla samalla tavalla. Tulehdus aiheuttaa kipua ja johtaa kissan virtsatieoireiluun. Kissan idiopaattisen kystiitin diagnosoimiseksi täytyy ensin poissulkea kaikki muut oireiden mahdolliset syyt, mm. virtsakivet ja virtsatieinfektio. Idiopattista kystiittiä esiintyy kaikenikäisillä kissoilla, mutta se on yleisintä nuorista keski-ikäisiin kissoihin. Jos kissa kerran saa idiopaattisen kystiitin, on valitettavasti riski saada se uudelleen, jos oireiden alkuperäiseen syyhyn ei pystytä puuttumaan.

Idiopattisen kystiitin oireet

Virtsatieongelmat voivat oirehtia monin eri tavoin. Joskus oireita on useampia samanaikaisesti, joskus vain yksi oire. On tärkeää muistaa, että kissan virtsatieoireet ovat useimmiten samanlaisia riippumatta siitä, mikä osyy on oireiden taustalla. Pelkkien oireiden perusteella ei siis voida tietää, onko kyseessä esim. virtsakivet, virtsatietulehdus vai idiopaattinen kystiitti. Oireiden aiheuttajan selvittämiseksi täytyy ottaa näytteitä ja tehdä tutkimuksia. Tavallisia kissan virtsatieoireita ovat:

• Kissa juoksee normaalia useammin laatikolla ja/tai istuu siellä tavanomaista pidempään
• Kissa alkaa maukumaan, kyykkimään tai näyttää kivun merkkejä käydessään laatikolla. Ei ole epätavallista luulla kissan ensin kärsivän ummetuksesta, vaikka sillä todellisuudessa on ongelmia pissaamisen kanssa.
• Kissa pissaa tavallista useammin ja normaalia pienempiä pissoja.
• Virtsan väri voi olla muuttunut (esim. vaaleanpunainen virtsa on merkki verestä virtsassa).
• Kissa nuolee häpyä/penistä enemmän kuin yleensä. Jotkut kissat voivat myös pestä itseään normaalia enemmän, erityisesti mahasta ja reisistä.
• Kissan käytös muuttuu: se saattaa näyttää pelokkaalta, haluaa piiloutua, muuttuu aggressiiviseksi tai hakee tavallista enemmän läheisyyttä.
• Kissa pissaa laatikon ulkopuolelle (lattialle, sohvalle, sänkyyn, matoille tms.).
• Kissa vaikuttaa apaattiselta, syö/juo normaalia huonommin tai käyttäytyy muuten poikkeavasti.
• Kissa ei saa pissattua lainkaan (tätä kutsutaan virtsatietukokseksi, esiintyy useimmiten uroskissoilla ja on erittäin vakava tila ja edellyttää välitöntä eläinlääkäriin hakeutumista).

Miten diagnoosiin päädytään?

Idiopaattinen kystiitti on poissulkudiagnoosi, mikä tarkoittaa, että kaikki muut syyt kissan oireisiin tulee poissulkea ennen kuin voidaan sanoa kissan vaivojen johtuvan siitä. Tutkimuksia suositellaan, jos kissalla on ollut ongelmia virtsaamiseen liittyen kanssa useammin kuin joitain yksittäisiä kertoja. Tutkimuksiin kuuluu usein mm. rakon ja munuaisten ultraäänitutkimus, jotta voidaan poissulkea näkyvät virtsakivet, uudismuodostumat (polyypit, kasvaimet) ja munuaiskystat oireiden aiheuttajina. Yleensä halutaan ottaa myös virtsanäyte, jotta nähdään, onko virtsassa bakteereja. Idiopaattisessa kystiitissä kissalla on usein virtsassa verta ja proteiinia, mutta harvoin bakteereja tai tulehdussoluja.

Idiopaattisen kystiitin aiheuttajia

Idiopaattisen kystiitin aiheuttajat eivät ole täysin selvillä, mutta tiedetään, että useat eri tekijät vaikuttavat sen syntyyn. Aiemmin uskottiin idiopaattisen kystiitin riippuvan etupäässä virtsassa olevien kiteiden määrästä mutta nykyisin tiedetään, ettei tämä pidä oikein paikkaansa. Sen sijaan näyttäisi siltä, että sairaus johtuu useammasta samanaikaisesta ongelmasta virtsarakossa yhdistettynä hermoston epäoptimaaliseen toimintaan. Muun muassa uskotaan, että idiopaattista kystiittiä sairastavat kissat tuottavat liian vähän glukosaminoglukaaneja eli aineita, jotka ovat osa virtsarakon seinämän luonnollista, ärsyttäviltä aineilta suojaavaa limakerrosta. Virtsarakon seinämä vaikuttaa sen lisäksi olevan läpäisevämpi kuin terveillä kissoilla, mikä lisää ennestään riskiä, että virtsassa olevat ärsyttävät aineet voivat ärsyttää virtsarakon seinämää ja aiheuttaa tulehdusta. Uskotaan myös, että tietyt hermopäätteet rakon seinämässä aktivoituvat liian helposti, mikä osin aiheuttaa kipusignaalien lähettämisen aivoihin sekä hermovälittäjäaineen lähettämisen, mikä aiheuttaa virtsarakon lihasten supistumisen herkemmin ja sen, että virtsarakon seinämä vuotaa herkemmin verta.

Kissoilla, joilla on tämän tyyppinen herkistyminen vaikuttaa stressillä olevan suuri rooli ongelmassa. Stressi vapauttaa hermostovälittäjäainetta, jonka uskotaan olevan osallisena sairauden syntymekanismissa. On olemassa tutkimuksia, joissa on todettu idiopaattista kystiittiä sairastavien kissojen reagoivan stressiin eri tavalla, kuin terveiden.

Mikä voi stressata kissaa?

Jotkut kissat ovat hyvin herkkiä ja voivat stressaantua muutoksista, joita me ihmiset ehkä emme tule edes ajatelleeksi. Joitain esimerkkejä asioista, joita kissat voivat pitää stressaavina:

• Muutto tai muutokset sisustuksessa, remontti asunnossa tai sen lähistöllä.
• Muutto uuteen tai väliaikaiseen kotiin (esim. kissavahti tai -hoitola).
• Rauhattomuus kotona, esim. ristiriidat eläinlaumassa tai ihmisten välillä.
• Vieraiden ihmisten tai eläinten vierailu.
• Uudet perheenjäsenet tai eläimet.
• Ruoan vaihto.
• Kissanhiekan tai laatikon vaihto.
• Omistajan muuttuneet työajat/rutiinit.
• Asiat, joita kissa voi nähdä ikkunasta, mukaanlukien toiset kissat.
• Muiden kissojen kanssa asuminen.
• Jos kissa ei pidä hiekkalaatikon sijainnista, koosta, muodosta, hiekan tyypistä, laatikkoa käyttävien kissojen määrästä tai siitä, kuinka usein laatikko siivotaan.
• Virikkeiden vähyys (sisäkissat sairastuvat ulkokissoja useammin idiopaattiseen kystiittiin).

Muita sairauteen vaikuttavia tekijöitä:

• Ylipaino lisää riskiä sairastua idiopaattiseen kystiittiin. Siksi on tärkeää laihduttaa ylipainoista kissaa. Pyydä neuvoja eläinlääkäriltäsi painonpudotusohjelman laatimiseksi, jotta kissan paino putoaa sopivassa tahdissa oikeanlaisella ravinnolla.
• Huono nesteensaanti lisää myös idiopaattisen kystiitin riskiä. Mitä vähemmän kissa juo, sitä väkevämpää on virtsa, mikä lisää virtsarakon seinämän ärtymisen riskiä. Sen takia on tärkeää pitää eri tavoin huoli siitä, että kissa saa riittävästi nestettä. Märkäruokaa syövillä kissoilla tuntuu olevan pienempi riski idiopaattiseen kystiittiin sairastumiseen kuin kuivaruokaa syövillä.
• Muut sairaudet (esimerkiksi maha-suolikanavan ongelmat, iho-ongelmat tai hengitystiesairaudet) ovat stressitekijä keholle ja voivat siten nostaa virtsatietulehduksen riskiä.

Idiopaattisen kystiitin hoito

Toistaiseksi idiopaattiseen kystiittiin ei ole olemassa todistetusti toimivaa hoitoa. Koska edelleenkään ei ole tiedossa, mikä sairauden tarkalleen ottaen aiheuttaa, hoidon tavoitteena on lievittää oireita ja ehkäistä uusiutumista. Oireet häviävät yleensä 7-10 päivän kuluessa, huolimatta hoidosta, mutta virtsateiden kipua pitää tietenkin hoitaa. Tällöin käytetään yleensä reseptillä saatavaa kissojen tulehduskipulääkettä. Eläinlääkäri kirjoittaa reseptin ja hoitoa jatketaan 1-2 viikon ajan. Vaikeasti oireilevat kissat saattavat tarvita lisälääkitystä. Esimerkkejä sellaisista lääkkeistä ovat mm. lihasrelaksantit ja opioidikipulääkkeet.

Tulehduksen ja kivun lääkitsemisen lisäksi koitetaan hoidolla ehkäistä vaivan uusiutumista puuttumalla niihin tekijöihin, joiden tiedetään altistavan sairaudelle. Tärkeintä on usein tarkistaa kissan ympäristö ja vähentää kissan mahdollisia stressioireita. Myös kissan paino, ruokavalio ja nesteensaanti tulee tarkistaa. Joskus tarvitaan jatkuvaa lääkitystä ja/tai lisäravinteita. Lue lisää kaikista näistä ennaltaehkäisevistä toimista alempaa.

Kuinka idiopaattista kystiittiä voidaan ehkäistä?

Sairauden uusiutumisen ehkäisemiseksi tulee kissan kotiympäristö käydä läpi ja yrittää tehdä siitä mahdollisimman viihtyisä ja turvallinen ja samalla varmistaa, että kissalla on riittävästi aktiviteetteja päivittäin. Myös kissan paino, ruokavalio ja nesteensaanti tulee tarkistaa. Joskus tarvitaan jatkuvaa lääkitystä ja/tai lisäravinteita.

• Lisää kissan nesteensaantia. Kissan juodessa enemmän, virtsa laimenee ja virtsarakon seinämän ärtymisen riski pienenee. Yksi tapa saada kissaan enemmän nestettä on antaa märkäruokaa tai lisätä vettä kuivaruokaan. Kotona tulee myös olla useita erilaisia vesikippoja eri paikoissa (mielellän kissan oleskelupaikkojen lähellä) ja vesi vaihtaa päivittäin. Vesilähde houkuttelee monet kissat juomaan enemmän.
• Pidä kissa normaalipainoisena. Ylipaino voi lisätä virtsatieongelmien riskiä. Jos kissa on ylipainoinen, täytyy sen laihtua sairastumisen riskin vähentämiseksi. Pyydä neuvoa eläinlääkäriltäsi saadaksesi laihdutussuunnitelman, jossa kissa laihtuu sopivassa tahdissa oikeanlaisen ruoan avulla.
• Käy läpi hiekkalaatikot. Tarkista, että laatikoita on riittävän monta (vähintään yksi joka kissalle) ja että ne ovat riittävän suuria, hyvin sijoitettuja ja sisältävät hiekkaa, josta kissa pitää (yleensä pehmeä, hajuton hiekka). Puhdista laatikot usein; poista virtsa ja uloste vähintään päivittäin ja tee suurempi puhdistus noin kerran viikossa. Jos sinulla on vanhempi tai nivelvaivainen kissa, varmista, että kissalla ei ole vaikeuksia päästä laatikon reunan yli.
• Tee kissan kotiympäristöstä mahdollisimman rauhallinen ja viihtyisä. Tähän kuuluu mm. että asunnosta löytyy useampia ruokapaikkoja, että ruoka- ja juomakupit ovat erillään, ja että kissalla on mahdollisuus päästä korkealle sekä piiloutua. On myös tärkeää, että kissa saa käyttäytyä lajinomaisesti. Ulkokissat saavat usein tämän tarpeen tyydytettyä ulkoillessaan, kun taas sisäkissat usein tarvitsevat apua esim. siten, että niiden kanssa leikitään, annetaan etsiä ruokaansa, annetan ruokaa aktivointileluista, viedään ulkoilemaan valjaissa jne. Lisää vinkkejä kissan kotiympäristön rikastamiseksi tulee myöhemmin toisessa artikkelissa. Siihen asti voit lukea lisää englanniksi tästä linkistä: https://indoorpet.osu.edu/cats.
• Jos sinulla on useampi kissa, tulee sinun seurata kissojen välisiä suhteita. Huomioi, että on monia kissojen tyytymättömyydestä kertovia kehonkielen merkkejä, joita näkee ennen kuin kissat alkavat todenteolla tapella. Esimerkiksi kissa voi tuijottaa toista kissaa jäykästi, toinen kissa poistuu huoneesta toisen tullessa sinne, tai että kissat jäykistyvät ja katsovat toisiaan. Jos epäilet ongelmia kissalaumassa, voi olla avuksi olla yhteydessä kissojen käyttäytymisen asiantuntijaan. FistVetin kautta voi esim. varata ajan neuvontaan videopuhelun välityksellä eläinlääkäri Julia Haukilinnulle, jolla on suuri tietämys ja kokemus alalla.
• Käytä sopivaa ruokaa. Yleistettynä märkäruoka on kuivaruokaa suositeltavampaa, koska tällöin kissa saa ruuan mukana enemmän nestettä. Muuten ruoan valinta riippuu siitä, minkälaista virtsatievaivaa kissallasi on, tarvitseeko sen laihtua, onko sillä muita sairauksia ja monista muista tekijöistä. Kysy neuvoa eläinlääkäriltäsi tai FirstVetistä kissallesi sopivimman ruoan valitsemiseksi.
• Reseptivapaat stressiä vähentävät aineet voivat joissain tapauksissa olla avuksi kissan rauhoittamisessa. Esimerkkejä sellaisista valmisteista on luonnollisesti rauhoittavat maitoproteiinit (Zylkene), rauhoittavat feromonit (Feliway) sekä luonnollisesti rauhoittava aminohappo tryptofaani, jota löytyy mm. ravintolisistä Cystophan ja Calmex sekä joistain erikoisruuista.
• Reseptivapaita ravintolisiä suositellaan joskus virtsarakon olosuhteiden parantamiseksi ja vaivojen uusiutumisen ehkäisemiseksi. Ne sisältävät usein glukosaminoglukaaneja, joilla nähdään olevan rakon seinämää suojeleva vaikutus siten, että se on vähemmän herkkä virtsan ärsyttäville aineille. Esimerkkejä sellaisista ravintolisistä ovat Cystaid, Uribalance ja Cystophan. Myös tietyt erikoisruoat sisältävät ravintolisiä.
• Hoida muut sairaudet. Jos kissalla on samanaikaisesti muu kipua/tulehdusta aiheuttava sairaus, on myös se kissalle stressori ja pitää hoitaa. Esimerkkejä sellaisista sairauksista ovat nivelrikko ja huonon hammashygienian aiheuttama tulehdus suussa.

Koska tulee olla yhteydessä eläinlääkäriin?

Jos huomaat, että kissasi käy tiheään laatikolla ja pissaaminen on vaivalloista, on syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin. Jos kissa ei saa pissattua ollenkaan, täytyy kissa viedä klinikalle heti, koska kyseessä voi olla hoitamattomana nopeasti henkeä uhkaava virtsatietukos. Täältä voit varata etäeläinlääkäriajan yhdelle kokeneista eläinlääkäreistämme ensiarvion saamiseksi ja kiireellisyyden määrittämiseksi.