Virtsateiden tukos kissalla

Virtsatietukoksessa kissan virtsaputkessa on syystä tai toisesta tukkeuma, jonka vuoksi virtsa ei pääse ulos. Yleisin syy tähän on vierasesineen aiheuttama tukos, vierasesine on yleensä muodostunut hiekkamaisesta sakasta ja limasta. Joskus virtsaputkessa voi olla virtsakivi tukkimassa virtsan tietä, joskus tukos voi olla paksusta limasta johtuva. Kasvaimet virtsarakossa ja -putkessa voivat myös aiheuttaa tukoksia, vaikkakin ne ovat hyvin harvinaisia.

Virtsatietukoksessa kissa ei pysty virtsaamaan ja täten siis erittämään ulos virtsan mukana poistuvia aineenvaihdunnan jätetuotteita. Tämä voi johtaa virtsamyrkytykseen, mikä voi taas johtaa sydänongelmiin ja munuaisvaurioon. Sen lisäksi virtsarakko täyttyy äärimmilleen, se on kova ja aristava, ja se voi lopulta puhjeta. Sen lisäksi, että tila on henkeä uhkaava, on se myös erittäin kivulias kissalle.

Tila on yleisempi uroksilla kuin naarailla, koska urosten virtsaputki on kapeampi ja pidempi. Jos epäilet, että kissallasi on virtsatietukos, tulee eläinlääkäriin hakeutua välittömästi.

Virtsatietukoksen yleisimpiä oireita

Alussa virtsatietukoksen oireet voivat olla hyvin samankaltaiset kuin muissakin virtsatievaivoissa (esim. virtsakivet, idiopaattinen kystiitti ja virtsatieinfektio) ja tässä vaiheessa voi olla vaikea erottaa eri ongelmat toisistaan. Tavallisia virtsateiden kivun oireita kissalla ovat mm. tiheä laatikolla käyminen, vaikeudet pissata ja sukupuolielinten normaalia tiheämpi nuoleminen (lisää oireita löytyy artikkelista Virtsatietulehdus kissalla). Tarkista aina, että kissa, jolla on vaikeuksia virtsaamisen kanssa saa edes tipoittain virtsaa ulos. Jos on vähänkään epäilystä siitä, että virtsaa ei tule ulos, tulee eläinlääkäriin mennä heti. Huomioi, että oireilu voi joskus muistuttaa ummetusta, kun kissa istuu laatikolla ponnistamassa, mutta mitään ei tule. Ei ole harvinaista, että kissa tulee klinikalle ummetusanamneesilla, mutta sillä todetaankin virtsateiden tukos.

Jos kissalla on tukos virtsateissä eikä se ratkea itsestään, muuttuu kissa vuorokauden sisällä vaisuksi. Se makoilee normaalia enemmän, usein takaosa hieman sivuttain takajalat ulos suunnattuina, paineen vähentämiseksi vatsalle ja täydelle rakolle. Kissa voi vaikuttaa kivuliaalta mahastaan, voi olla ruokahaluton ja oksennella. Jos virtsatietukosta ei hoideta tässä vaiheessa, voi se johtaa erittäin kivuliaaseen menehtymiseen (yleensä 48 tunnin kuluessa). Mitä huonompi kissan vointi on eläinlääkäriin tullessa, sitä vaikeampaa on sen pelastaminen ja sitä laajempia hoitoja tarvitaan. Ei voida siis liikaa painottaa sitä, miten tärkeää on hakeutua hoitoon mahdollisimman pian, jos epäilet kissallasi virtsatietukosta! Mieluummin kissan vie eläinlääkäriin kerran liikaa kuin liian vähän tässä tapauksessa.

Mitä eläinlääkärissä tehdään?

Eläinlääkäriin tultuanne kissalle tehdään kliininen yleistutkimus, jossa eläinlääkäri tunnustelee rakkoa. Jos rakko on suuri ja täyttynyt, epäillään virtstatietukosta. Jos kissa on ylipainoinen ja/tai tutkimus on sen mielestä erittäin epämiellyttävää, voi rakon kokoa olla vaikea arvioida. Tällöin voi olla tarvetta ottaa röntgenkuva tai tehdä ultraäänitutkimus, jotta nähdään, kuinka täysi rakko on.

Jos kissalla on virtsatietukos, yritetään se hoitaa huuhtelemalla virtsaputkea katetrin avulla. Yleensä kissa pitää rauhoittaa toimenpidettä varten. Ennen kissan rauhoittamista otetaan usein verinäyte, josta tutkitaan mm. munuaisarvot ja elektrolyytit. Virtsatietukos voi johtaa munuaisongelmiin ja munuaisarvojen kohoamiseen sekä kaliumin kerääntymiseen vereen, mikä voi johtaa ongelmiin sydänlihaksessa. Jos kissalla on oireita sydämessä ja/tai munuaisissa, tulee ne hoitaa ennen rauhoittamista.

Kun eläinlääkäri on saanut tukoksen avattua, tulee seuraavina päivinä seurata tarkkaan, että kissa tosiaan saa pissattua, koska vaiva uusiutuu herkästi (myös katetri voi ärsyttää kudoksia ja saada limakalvon turpoamaan hetkellisesti, mikä voi myös vaikeuttaa virtsaamista). Joskus katetri täytyy jättää virtsaputkeen pariksi päiväksi. Tällöin kissa jätetään yleensä eläinlääkäriin seurantaan.

Tukoksen avaamisen lisäksi kissa tarvitsee myös apua kivunlievitykseen, nesteytykseen ja joskus myös lihasten rentoutumiseen (lihasrelaksantit, koska joskus virtsaputken lihasten spasmi voi aiheuttaa tukoksen).

Virtsatietukoksen avaamisen yhteydessä otetaan myös virtsanäyte. Virtsanäytteestä tutkitaan mm. onko siellä sakkaa ja usein se myös viljellään bakteeritulehduksen varalta.

Mistä virtsatietukos johtuu, ja miten sitä voi ehkäistä?

Kissoilla, jotka saavat virtsatietukoksen, on usein jokin taustaongelma virtsateissä, kuten esim. virtsatiekiviä. Uusiutumisen ehkäisemiseksi tulee taustasyy selvittää ja hoitaa. Tavallisia taustatekijöitä ovat mm. sakka tai virtsakivi, joka liikkuu virtsaputkeen tukkien sen. Limatapit voivat myös tukkia virtsatiet. Ne ovat tavallisempia kissoilla, joilla on idiopaattinen kystiitti (artikkelilinkki).

Riippumatta siitä, mikä on virtsatietukoksen taustalla, on yleisiä ohjeita, joita kannattaa noudattaa: pidä huoli, että kissa pysyy normaalipainossa (ylipaino voi lisätä ongelmien todennäköisyyttä). Varmista, että kissa saa myös riittävästi nesteitä (anna mielellään märkäruokaa tai lisää kuivaruokaan vettä, pidä kissan kulkureittien varrella useita vesikippoja ja mahdollisesti suihkulähde), että kissa tuntee olonsa turvalliseksi kotiympäristössään ja että sillä on riittävästi tekemistä käytöstarpeidensa tyydyttämiseksi.

Kirjoittanut eläinlääkärit Anja Launila ja Elin Lindell lokakuussa 2017