FirstVet
Urinveisinfeksjon katten

Virtsatietulehdus kissalla

Virtsatietulehdus on melko harvinainen syy kissojen pissavaivoihin. Tässä artikkelissa kerromme lisää siitä, mitä virtsatietulehdus on, mistä se voi johtua, kuinka diagnoosiin päädytään ja miten sitä hoidetaan.

Eläinlääkärin etävastaanotto


✓ Käynnit sisältyvät useimpiin eläinvakuutuksiin
✓ Arvio, hoito-ohjeet ja tarvittaessa lähete eteenpäin
✓ Auki joka päivä klo 7-24

Nyt avattu myös: koirasineuvola.fi

Mitä virtsatietulehdus tarkoittaa?

Virtsarakko on yleensä steriili, mikä tarkoittaa, että siellä ei tulisi normaalioloissa olla lainkaan bakteereja. Jos sinne jostain syystä pääsee bakteereja, hoitaa kehon oma puolustusvaste yleensä ne pois ennen kuin ne saavat jalansijaa. Kissan virtsatiet ovat hyvin vastustuskykyisiä bakteereille. Jos kehon vastustuskyky ei kuitenkaan onnistu hoitelemaan bakteereja, voivat ne kiinnittyä virtsateihin ja lisääntyä. Tällöin kissalla on virtsatietulehdus. Virtsatietulehduksesta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä, että kissalla on bakteeri-infektio virtsarakossa, vaikka käsite itsessään tarkoittaa missä vain virtsateissä (munuaiset, virtsanjohtimet ja virtsarakko).

Alle 10-vuotiailla kissoilla virtsatieinfektiot ovat hyvin harvinaisia. Vanhemmilla kissoilla tulehdukset ovat jonkin verran yleisempiä, mutta edelleen selvästi muita mahdollisia virtsatieoireiden aiheuttajia (virtsakivet/-kiteet, idiopaattinen kystiitti) harvinaisempi. Jos kissalla on bakteerin aiheuttama virtsatietulehdus, tulee tutkia myös, voiko sen taustalla olla jokin muu sairaus, kuten esim. munuaissairaus, virtsakiviä tai polyyppejä/kasvaimia virtsarakossa.

Virtsatietulehduksen oireet

Kissojen virtsatietulehduksen oireet ovat hyvin pitkälle samat kuin muissakin virtsateiden ongelmissa, joista yleisimmät ovat idiopaattinen kystiitti (virtsarakon ärsytyken aiheuttama tulehdus, johon ei ole selvää syytä) ja virtsakiteet ja -kivet. Oireiden perusteella ei siis voida päätellä, onko kissalla bakteerin aiheuttama virtsatietulehdus vai jokin muu virtsateiden vaiva. Syyn selvittämiseksi täytyy tutkia virtsanäyte.

Yleisimpiä virtsateiden ongelmien oireita ovat:

  • Kissa juoksee laatikolla tiuhaan ja/tai istuu siellä pidempään kuin normaalisti.

  • Kissa naukuu, pikistelee tai vaikuttaa kipeältä käydessään laatikolla. On melko yleistä luulla, että kissalla on ummetusta, vaikka oikeasti kyse onkin virtsaamisvaikeudesta.

  • Kissa virtsaa normaalia tiheämpään ja normaalia pienempiä määriä kerrallaan.

  • Virtsa voi olla epänormaalin väristä (vaaleanpunainen väri viittaa vereen virtsassa).

  • Kissa nuolee häpyään/penistä normaalia enemmän. Jotkin kissat voivat myös puhdistaa turkkiaan normaalia enemmän, erityisesti vatsan aluetta ja reisiä.

  • Kissan käytös muuttuu, se vaikuttaa pelokkaalta, piiloutuu, käyttäytyy aggressiivisesti tai hakee normaalia enemmän kontaktia.

  • Kissa virtsaa laatikon ulkopuolelle (lattialle, sohvalle, sänkyyn, matoille tms.).

  • Kissa on vaisu, syö/juo normaalia huonommin tai käyttäytyy muuten normaalista poiketen.

Jos kissan veriarvot ovat muuttuneet ja sillä on kuumetta, voidaan epäillä tulehduksen levinneen virtsarakosta munuaisiin. Jos myös munuaiset ovat tulehtuneet, kutsutaan sitä usein pyelonefriitiksi (bakteerin aiheuttama munuaisten tulehdus). Se on vakava sairaus, joka usein vaatii hoitoa eläinsairaalassa.

Kuinka diagnoosiin päädytään?

Jotta saadaan tietää, onko virtsassa bakteereja, täytyy tutkia virtsanäyte. Joskus aloitetaan kotona omistajan toimesta otetun virtsanäytteen tutkimisella. Jos virtsanäytteessä todetaan jotain poikkeavaa (esim. verta, valkosoluja, paljon bakteereita tai sakkaa), täytyy usein ottaa näyte suoraan rakosta neulan ja ruiskun avulla (kystosenteesi), koska suoraan rakosta otettu virtsanäyte on varmasti puhdas. Halutaan siis varmistaa, että virtsassa olevat löydökset ovat todellakin virtsasta lähtöisin eikä esim. hiekkalaatiokosta, purkista tai kissan turkista hävyn/peniksen läheltä sinne tulleita.

Usein virtsasta halutaan tehdä myös viljely, jotta nähdään, mitä bakteereita se sisältää ja mitkä antibiootit toimivat parhaiten siihen bakteeriin, jotta kissalle voidaan määrätä oikea antibiootti. Jotta voidaan olla varmoja, että viljelyssä kasvavat bakteerit ovat rakosta lähtöisin, on tärkeää käyttää steriilisti, eli suoraan rakosta ruiskulla ja neulalla tai katetrin avulla, otettua virtsanäytettä. Tämän vuoksi eläinlääkäri saattaa suositella uuden virtsanäytteen ottoa ultraääniohjauksessa, vaikka jo tiedettäisiin, että virtsassa on bakteereja.

Jos kissalla on toistuvia virtsatietulehduksia, tulee tutkia, onko virtsateissä jotain, mikä altistaa niille. Esimerkiksi virtsakivet tai virtsarakon seinämässä kasvavat polyypit voivat toimia kasvualustoina bakteereille, mutta kyseeseen voi tulla myös munuaisten ongelmat.

Kuinka virtsatietulehdusta hoidetaan?

Virtsatietulehduksia hoidetaan antamalla kissalle suun kautta antibioottia. Jos kissalla on toistuvia virtsatietulehduksia ja niiden taustasyy löydetään (esim. virtsakivet, virtsarakon kasvaimet tai munuaisongelmat), tulee nekin hoitaa.

Jäikö jokin vielä mietityttämään?

Jos epäilet kissallasi virtsatieongelmaa tai olet muuten huolissasi kissastasi, kannattaa olla yhteydessä eläinlääkäriin. Varaamalla etäkäynnin yhdelle eläinlääkäreistämme FirstVetillä saat apua kissasi tilanteen arvioinnissa sekä neuvoja, kuinka asiassa edetä.

Lisää artikkeleita aiheesta Kissa