Kissan oksentelu ja ripuli

Miksi kissa oksentaa/ripuloi?

Kissa oksentaa ja ripuloi, kun sen mahalaukku ja/tai suolisto ovat jostain syystä ärtyneet. Tavallisia syitä ovat esimerkiksi tietyt virukset (vrt. ihmisten vatsatauti) tai se, että kissa on syönyt jotain sopimatonta (vrt. ihmisten ruokamyrkytys). Muita mahdollisia syitä ovat vierasesineen nielemisen aiheuttama suolitukos, tietyt sisäloiset, myrkytys, salmonella (tavallisinta kevättalvella ulkoilevilla kissoilla), kissaruttotartunta, haimatulehdus, äkilliset ruokinnan muutokset, lääkitysten sivuvaikutukset tai tulehdukselliset suolistosairaudet (esim. IBD, IBS). Jotkut kissa voivat reagoida stressiin vatsallaan.

On melko tavallista, että akuutin oksentelun ja/tai ripulin syy jää selvittämättä, ja hoito on ns. oireenmukaista, tarkoittaen suolistoystävällistä ruokaa, reseptivapaata ripulilääkettä, maitohappobakteereja sekä mahdollisesti ihonalaista/suonensisäistä nestehoitoa, pahoinvointilääkettä ja tarvittaessa mahakipuun sopivaa kipulääkettä. Oireista riippuen voi olla tarpeen ottaa verikokeita tai röntgenkuvia tai tehdä ultraäänitutkimus. Jos oksentelulle/ripulille ei löydy selkeää syytä ja kissa toipuu hyvin oireenmukaisella hoidolla, jää taustasyy usein selvittämättä (tarpeettomia kustannuksia omistajalle ja kissa on usein ehtinyt jo tervehtyä). Jos kissalla sitävastoin on toistuvia ongelmia tai se ei vastaa oireenmukaiseen hoitoon, on oireilun aiheuttaja selvitettävä eläinlääkärillä.

Koska on syytä hakeutua eläinlääkäriin?

On muutama nyrkkisääntö, joiden perusteella on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin:

• Oksennuksessa on verta
• Ulosteessa on tummaa verta (mustan makkaran väristä)
• Kissa on hyvin väsynyt, syrjäänvetäytyvä tai hakeutuu seuraa tavallista enemmän
• Kissa ei halua syödä tai juoda ollenkaan
• Kissa oksentaa vedenkin
• Kissa on tiettävästi niellyt jotain, joka voi aiheuttaa tukoksen suolistossa. Tämä sisältää narut ja langat: älä koskaan yritä vetää narua/lankaa ulos kissan nielusta. Jos langan toinen pää on jo suolistossa, voi vetäminen pahimmillaan aiheuttaa suolen leikkaantumisen.
• Kissalla on selkeitä vatsakipuja tai vatsa vaikuttaa turvonneelta
• Kissa oksentaa useita kertoja tunnissa tai oksentaa, vaikka on ollut paastolla
• Kissa ei voi paremmin, vaikka sitä on hoidettu kotona suolistoystävällisellä ruoalla, maitohappobakteereilla ja reseptivapailla ripulilääkkeillä 3-4 päivän ajan (nuoret pennut ja vanhat koirat tarvitsevat usein apua jo aiemmin, ota tällöin yhteys eläinlääkäriin neuvojen saamiseksi)

Jos olet yhtään epävarma, on aina parempi kysyä neuvoa eläinlääkäriltä!

Hoito kotona

Jos kissa on pirteä eikä ulosteessa tai oksennuksessa ole verta, voidaan aloittaa kotihoidolla:

• Jos kissa on perusterve mutta oksentaa, voi sitä paastottaa 6-8 tuntia. Pentuja ei suositella paastotettavaksi ollenkaan, koska niillä verensokeri voi paaston seurauksena laskea vaarallisen alhaiseksi. Kissan tulee juoda myös ruokapaaston aikana.
• Suolistoystävällinen ruoka pieninä annoksina useamman kerran päivässä: keitetty valkoinen kala tai kypsä kananrinta pilkottuna pieniksi paloiksi. Vaihtoehtoisesti eläinlääkäriltä tai apteekista saatava toipilasruoka. Ruoka-annokset esimerkiksi näin: ensimmäisenä päivänä annetaan n. 50% suositellusta päivittäistarpeesta jaettuna 6-8 annokseen, toisena ja kolmantena päivänä n. 75% päivän tarpeesta jaettuna 4-6 annokseen ja sen jälkeen normaali määrä jaettuna 3-4 annokseen. Kun kissa on ollut oireeton muutaman päivän, voi asteittain siirtyä takaisin normaaliin ruokaan, kuitenkin hitaasti useamman päivän kuluessa.
• Kissoille tarkoitettu maitohappobakteerilisä (anna pakkauksen ohjeen mukaan)
• Kissoille tarkoitettu reseptivapaa ripulilääke apteekista
• Pidä ulkoileva kissa sisällä jotta näet, mihin suuntaan oireet kehittyvät.
• Riittävästä nesteensaannista on huolehdittava: kissan päivittäinen nesteentarve on n. 0,5 dl nestettä painokiloa kohden. Jos kissa oksentaa ja/tai ripuloi, kasvaa tarvekin vastaavasti.

Hoito eläinlääkärissä

Eläinlääkärin antama hoito riippuu kissan oireiden vakavuudesta ja tapauksesta (esim. onko epäily vierasesineestä).

Eläinlääkäri saattaa haluta esim. ottaa verinäytteitä määrittääkseen verenkuvaa ja elinten toimintaa sekä elektrolyyttitasapainoa (natrium, kalium, kloridi) pystyäkseen antamaan mahdollisimman hyvää hoitoa kissallesi. Röntgen- ja/tai ultraäänitutkimus voi olla perusteltua, jos kissalla on vatsakipuja, on epäily vierasesineestä tai eläinlääkäri tuntee jotain normaalista poikkeavaa vatsaontelossa tutkiessaan kissaa.

Jos oksentelulle/ripuloinnille löytyy selkeä syy (esim. vierasesine suolessa), hoidetaan ensisijaisesti taustasyytä. Muussa tapauksessa kissasi saa eläinlääkärin luona oireenmukaisesta hoitoa, joka tarkoittaa nestehoitoa, suolistoystävällistä ruokaa pieninä annoksina, pahoinvointilääkettä, kipulääkettä (jos kissalla on vatsakipuja) sekä maitohappobakteereja.

Antibiootit ovat hyvin harvoin tarpeen oksentelevalle ja/tai ripuloivalle kissalle, jos kissalla ei ole esim. verenmyrkytystä.

Voiko kissan oksentelua ja ripulointia ennaltaehkäistä?

Vältä antamasta kissalle hyvin suolaisia, maustettuja tai rasvaisia ruoantähteitä, nämä voivat aiheuttaa sille vatsaongelmia.

Vähentääksesi vatsaongelmia ruokavalion vaihdon yhteydessä, on järkevää tehdä ruoan vaihto asteittain. Mielellään prosessiin saisi kulua vähintään 7 päivää siitä, kun alat sekoittamaan uutta ruokaa vanhaan siihen, että kissa syö pelkästään uutta ruokaa.

Jos on tiedossa, että kissa tulee altistumaan stressille tai kissaa hoidetaan antibiooteilla jostain muusta syystä, on suositeltavaa antaa maitohappobakteereita sisältävää ravintolisää. Stressialtistuksen yhteydessä kannattaa kokeilla myös kissan feromonisuihketta tai -haihdutinta (Feliway).

Jos kissalla on toistuvasti oksentelua ja/tai ripulia, on viisasta varata aika erityisesti kissoihin perehtyneelle eläinlääkärille. Toistuvat vatsaongelmat voivat olla merkki jostain taustalla olevasta sairaudesta, joka vaatii hoitoa. Jos kissa oksentaa useammin kuin muutaman kerran kuukaudessa (edes vain karvapalloja), on syytä hakeutua tarkempiin tutkimuksiin.

On järkevää varautua mahavaivoihin pitämällä kotona maitohappobakteerivalmistetta, luutonta kanaa tai valkoista kalaa pakastimessa sekä mielellään myös elektrolyyttijauhetta, jonka voi sekoittaa veteen.

Jos kissa saalistaa usein hiiriä tai lintuja, on suositeltavaa lähettää säännöllisesti ulostenäyte tutkittavaksi loisten varalta. Yritä myös pitää kissa poissa lintulautojen läheisyydestä salmonellariskin vähentämiseksi.

Rokota kissa kissaruttoa vastaan ainakin kerran sen elämässä. Kissarutto voi aiheuttaa mm. hengenvaarallisia vatsa- ja suolisto-ongelmia. Kissarutto on tänä päivänä Suomessa suhteellisen harvinainen, mikä johtuu hyvästä rokotuskattavuudesta, mutta myös sisäkissat voivat saada tartunnan, mikäli niitä ei ole rokotettu.

Koska tulee olla yhteydessä eläinlääkäriin?

Jos kissan oireilu ei helpota kotihoidolla, tai olet muuten huolissasi kissasi voinnista, on aina syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin. Kokeneet eläinlääkärimme FirstVetillä voivat auttaa eläimesi tilanteen arvioinnissa ja suositusten antamisessa. Ajan heille voit varata täältä.