Kissanpennun terveys

Kissanpennun terveys

Tässä artikkelissa annamme neuvoja uuden kissanpennun omistajalle sekä kerromme tavallisimmista kissanpentua kohtaavista ongelmista ja miten niihin kannattaa reagoida.

Pitääkö kissanpentu rokottaa?

Kissat rokotetaan tavallisimmin kissaruttoa, kissaflunssia ja vesikauhua vastaan. Kissarutto on kissalle useimmiten kuolemaan johtava sairaus. Vesikauhu on aina oireiden alettua kuolemaan johtava, niin eläimellä kuin ihmiselläkin. Toisaalta Suomessa kissaruttoepidemiat ovat harvinaisia ja vesikauhu tarttuu ainoastaan sairastuneen eläimen välityksellä. Miksi siis pitäisi rokottaa?

Kissarutto on harvinainen juuri siksi, että kissoja on perinteisesti rokotettu sitä vastaan. Niin kauan, kun suuri osa kissoista on rokotettu, niin kutsuttu laumaimmuniteetti suojaa kaikkia Suomen kissoja kissarutolta. Kissaruttovirusta on kuitenkin aina ulkoympäristössä, joten jos rokottaminen lopetetaan, alkavat kissat myös sairastua siihen entistä useammin. Myös sisäkissa voi saada kissaruton ja virus voi elää usean vuoden ajan ulko- tai sisätiloissa. Erityisesti nuoret kissat ja kissanpennut ovat alttiita tartunnalle, ja jopa 90% tartunnan saaneista kissoista menehtyy. Kissarutto aiheuttaa oksentelua, ripulia, valkosolumäärän vähenemistä veressä (mikä tarkoittaa, että kissan vastustuskyky on voimakkaasti alentunut) ja kissa voi menehtyä kuivumiseen tai mahdollisiin jälkitauteihin. Kun verrataan rokottamisen riskejä mahdollisen epidemian riskiin ja sen jälkiseurauksiin on selvää, että kissanpentujen rokottaminen on pienempi riski kuin rokottamatta jättäminen. Usein yksi rokoteannos riittää antamaan suojan useammaksi vuodeksi kissaruttoa vastaan.

Entä kissaflunssat sitten, täytyykö niitä vastaan todella rokottaa?

Kissaflunssa on harvoin kuolemaksi, mutta flunssa voi altistaa kissaa muille infektioille ja voi olla hyvinkin kivulias kissalle, koska se aiheuttaa kissalle silmähaavaumia, silmien vuotamista, aivastelua ja paksun rään erittymistä, mikä tekee hengittämisen vaikeaksi. Kissaflunssa voi myös altistaa kissan esim. keuhkotulehdukselle. Kissa, joka on kerran sairastanut kissaflunssan jää usein viruksen kantajaksi ja esim. stressi voi laukaista uuden infektion. Rokote ei valitettavasti suojaa tartunnalta 100- prosenttisesti, mutta rokotettu kissa sairastuu yleensä lievemmin. Kissaflunssaa vastaan suositellaan rokottamaan ainakin, jos kissanpentu on kontaktissa monien muiden kissojen kanssa (esim. näyttelyissä, ulkona alueella, jossa liikkuu paljon muita kissoja tai kissahoitolassa).

Koska hampaat vaihtuvat?

Kissa alkaa vaihtaa hampaitaan noin kolmen kuukauden iässä ja on yleensä vaihtanut kaikki hampaansa noin kuuden kuukauden ikään mennessä. Tämä on toki yksilöllistä ja riippuu rodustakin. Jos olet epävarma, on aina järkevää kysyä eläinlääkäriltä.

Jos huomaat pysyvän hampaan olevan tulossa ilman, että maitohammas on vielä irronnut, on tämä useimmiten epänormaalia. Nämä maitohampaat täytyy usein poistaa eläinlääkärissä, sillä kiinni jäänyt maitohammas voi aiheuttaa pysyvän hampaan vaurioitumisen tai purentavikoja.

Ota tavaksi katsoa kissanpennun suuhun päivittäin. Palkitse kissa suuhun katsomisen jälkeen esim. kissan lempiherkulla. Aloita katsomalla vain lyhyitä aikoja kerrallaan ja pidennä aikaa, kun huomaat kissanpennun hyväksyvän sen.

Jos sattuu vahinko ja kissanpentu vahingoittaa maitohammastaan, täytyy hammas todennäköisesti poistaa eläinlääkärissä. Vahingoittunut maitohammas voi päästää bakteereita hammasjuureen ja pysyvän hampaan aihioon ja pahimmassa tapauksessa pysyvä hammas voi vaurioitua. Jos kissanpennullasi on vahingoittunut maitohammas, varaa aika klinikalta, jossa on valmius hammastoimenpiteisiin.

Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudoksen tulehdus on hyvin tavallinen mutta vakava kissan hammasongelmien syy. Sen ehkäisemiseksi on tärkeää totuttaa kissanpentu hampaiden harjaamiseen. Hyvä tapa on ajatella hampaiden harjausta “temppuna”, jonka haluaa opettaa kissalle. Aloita varovasti harjaamalla yhtä hammasta pehmeällä vauvan hammasharjalla tai sormiharjalla - palkitse lempiherkulla. Kun kissanpentu antaa tehdä tämän helposti, voit lisätä vaikeusastetta ja hampaiden määrää. Koska hampaat tulee harjata päivittäin koko kissan loppuelämän ajan, kannattaa harjoitteluun käyttää aikaa, jotta harjaamisesta tulee helppoa. Jos hampaiden harjaus on tappelua joka kerta, ei sitä todennäköisesti tule tehtyä.

Koska kissanpentu tulee madottaa?

Kissanpennut madotetaan useimmiten suolinkaisten varalta. Suolinkainen voi tarttua emolta pentuun imetyksen aikana ja kissanpentu voi saada tartunnan myös ensimmäisten elinviikkojen aikana, jos suolinkaisia on ympäristössä.

Jos epäilee kissanpennun saaneen suolinkaistartunnan (esim. jos se on syntynyt ympäristössä, jossa on paljon muita kissoja), suositellaan, että kasvattaja madottaa kissanpennun useamman kerran ennen luovutusta uuteen kotiin. Emo madotetaan samanaikaisesti.

  • Ensimmäinen madotus 4-6 viikon iässä.
  • Sitten joka toinen viikko (pyranteeliembonaattia sisältävät lääkkeet) tai 4 viikon välein (fenbendatsolia tai flubendatsolia sisältävät lääkkeet).
  • Uudessa kodissa pentua ei tarvitse madottaa suolinkaista vastaan ellei sillä ole tartunnan oireita. Jos kissa tulee jatkossa oleskelemaan vain sisätiloissa, ei sitä todennäköisesti tarvitse madottaa montaa kertaa.
  • Jos kissa ulkoilee ja saalistaa, on se madotettava (suolinkainen ja heisimato), mikäli nähdään tartunnan merkkejä. Jos on epävarma, tarvitseeko kissaa madottaa, on järkevintä tutkituttaa ulostenäyte.

Mitä kissanpennun tulee syödä?

On olemassa monia mielipiteitä siitä, mitä kissanpentujen pitäisi tai ei pitäisi syödä. Valitettavasti yksiselitteistä tutkimustulosta aiheesta ei ole, ainakaan vielä. Koska asiasta ei ole täyttä yksimielisyyttä, voivat suositukset vaihdella riippuen, keneltä kysyy. Myös eläinlääkäreillä voi olla eriäviä näkemyksiä aiheesta. Monet eläinlääkärit ovat kuitenkin alkaneet suositella märkäruokaa, jossa on korkea proteiinipitoisuus ja matala hiilihydraattipitoisuus. Näin siksi, että kissat ovat yleensä huonoja juomaan riittävästi (märkäruoka sisältää paljon nestettä) ja toisaalta siksi, että monet kissat pysyvät helpommin normaalipainoisena märkäruoalla. Kuivaruuasta ei kuitenkaan ole todettu olevan kissalle haittaa.

Mitä tulee viljoihin, nykytiedon valossa ei ole todisteita siitä, että viljat aiheuttaisivat sairauksia tai allergioita kissoilla, mutta viljattomuudesta ei ole myöskään haittaa.

Raakaruokinta, BARF ja kotiruualla ruokkiminen on kissoilla hyvin paljon vaikeampaa kuin koirilla, koska kissan elimistön vaatimukset ravinnon koostumuksen suhteen ovat tiukat. Näin ollen on syytä perehtyä kissan ravitsemukseen ja eri ruoka-aineiden koostumuksiin perusteellisesti, mikäli aikoo ruokkia kissanpentuaan ilman teollisia kissanruokia.

Raakaruokaa ja BARF voivat sisältää bakteereja, jotka voivat sairastuttaa ihmiset (ja joskus myös kissan), joten kissan raakoja ruokia käsitellessä on oltava erittäin tarkka hygienian suhteen. Jos kissa syystä tai toisesta joutuu syömään antibiootteja, voi olla järkevää olla antamatta raakaruokaa kuurin aikana. Tietyn tyyppiset raakaruoat voivat sisältää resistenttejä bakteereja, ja tällä hetkellä ei ole tiedossa, voivatko ne lisääntyä ja aiheuttaa ongelmia kissan normaalin biomin ollessa heikentynyt antibioottilääkityksen vuoksi. Raakaa kanaa ei kannata antaa koskaan.

Pitääkö kissanpennun kynnet leikata?

Jos kissa tulee ulkoilemaan, ei yleensä suositella kynsien leikkausta. Kissa saattaa tarvita kynsiään, jos sen täytyy esim. paeta jotain muuta eläintä ja kiivetä puuhun. Jos kissa tulee olemaan täysin sisäkissa, voi kynnet leikata. Vaaleista kynsistä on usein helppo nähdä, kuinka pitkälle vaaleanpunainen ydin tulee, ja kynnet leikataan tähän asti. Jos kissalla on tummat kynnet tai jos tuntuu, että kynsien leikkuu on vaikeaa, on parasta ottaa avuksi joku kokenut henkilö. Esim. rokotuksilla voi pyytää eläinlääkäriä näyttämään, kuinka kissanpennun kynnet leikataan. Myös kissat, joiden kynsiä ei todennäköisesti tulla leikkaamaan, on viisasta totuttaa kynsien katsomiseen ja tutkimiseen. Kissa saattaa vahingoittaa jotain kynttä elämänsä aikana, ja kynnen hoito on helpompaa, jos kissa suhtautuu siihen suopeasti.

Aivan kuten hampaiden harjauksen kanssa, on hyvä opettaa kynsienleikkuu “temppuna”.

  • Aloita yksinkertaisesti vain pitämällä tassusta ja palkitse.
  • Kun se on kissan mielestä ok, voi koskettaa kynttä hieman kynsisaksilla ja palkita kissa.
  • Seuraava askel on kynnen leikkuu ja palkkaus.

Vältä kissanpennun kiinnipitämistä ja pakottamista, riskinä on, että kissanpentu tällöin yhdistää kynsienleikkuun johonkin epämiellyttävään. Leikkaa mieluummin yksittäinen kynsi silloin tällöin ja pikkuhiljaa pystyt leikkaamaan kaikki kynnet yhdellä kertaa. Ei haittaa, vaikka joku kerta sattuisikin leikkaamaan kynnen ytimeen asti. Parasta silloin on olla kuin mitään ei olisi tapahtunut ja pysyä rauhallisena.

Apua, kissanpentu pureskelee johtoja, syö asioita ja kynsii huonekaluja!

Kissanpennulle on normaalia maistella ja tutkia kaikenlaista, mutta kotioloissa se ei aina ole hyvä asia. Pidä huoli, että kotona on kaikki epäsopivat asiat siivottu pois saatavilta. Huolehdi, että esim. johdot on kiinnitetty eivätkä lojua isoissa kutsuvissa kasoissa lattialla. Tarjoa sen sijaan useita erilaisia leluja kissalle pureskeltavaksi. Vaihtele leikkikaluja aika-ajoin, jotta ne pysyvät kiinnostavampina ja kissa näkee lelut “uusina” ja hieman hauskempina. HUOM! Älä koskaan anna kissan leikkiä yksinään leluilla, jotka sisältävät pitkiä naruja. Narun nielemisellä voi olla kissalle vakavia seurauksia.

Raapiminen on kissojen luonnollinen tarve. Huonekalujen suojaamiseksi on järkevää hankkia raapimapuu ja/tai -lauta. Pidä huoli, että raapimalauta on tarpeeksi iso kissalle, jotta se voi täysikasvuisena venyttää itsensä koko pituuteensa ja edelleen pystyä raapimaan. Jos kissa raapii “väärää” paikkaa, älä huuda kissalle tai rankaise sitä. Riskinä on, että kissa ei uskalla enää raapia läsnäollessasi, vaan raapii salassa jotain muuta epäsopivaa, mitä et näe. Siirrä sen sijaan kissa raapimapuulle. Jos huomaat, että kissa ei ole erityisen kiinnostunut raapimapuusta, kokeile erityyppistä raapima-alustaa.

Pitäisikö minun hankkia kissanpennulle seuraa?

Se riippuu. Jos on tiedossa, että kissa on ainoastaan sisällä ja tiedät, että tulet olemaan paljon poissa kotoa, voi joskus olla viisasta hankkia kaksi kissanpentua. Tämä koskee erityisesti leikkisiä ja aktiivisa kissanpentuja, tällöin ne voivat leikkiä keskenään. Näin voi vähentää todennäköisyyttä sille, että kissa keksii epäsopivia jahtaamisleikkejä omistajaa kohtaan.

Jos sen sijaan tulet olemaan paljon kotona ja kissanpentu on hiljaista tyyppiä, voi olla, et se viihtyy paremmin ainoana kissana.

Kissanpentu makoilee piilossa ja hyppää jalkojen kippuun kulkiessani ohi, mitä teen?

Useimmiten tämä on eräänlainen metsästysleikki. Tällaisen käytöksen vähentämiseksi on kissalle tarjottava muita aktiviteetteja ja erilaisia leikkikaluja. Leiki kissan kanssa useita lyhyitä hetkiä päivittäin, mutta vältä leikkejä, joissa kissa hyökkii käsiesi tai jalkojesi kimppuun (älä anna kissan harjoitella mitään, mitä et halua sen tekevän aikuisena). Jos kissa on sisäkissa, voit myös harjoitella kissan ottamista mukaan kävelylenkille hihnassa. Erilaiset aktivointilelut voivat myös olla avuksi.

Jos kissanpentu käy käsien tai jalkojen kimppuun leikkiessä, kokeile sanoa “ai” ja keskeytä leikki hetkeksi. Kun kissanpentu on rauhoittunut hieman (muutaman minuutin kuluttua), voit jatkaa leikkiä sopivalla lelulla. Jos kissanpentu edelleen jahtaa käsiä ja jalkoja, on viisasta ottaa varhaisessa vaiheessa avuksi joku, jolla on kokemusta kissan käyttäytymistä. Jos epätoivottu käytös saa jatkua pitkään, se vakiintuu.

Koska kissan voi leikata?

Sterilisaation (kivesten tai kohdun ja munanjohtimien poisto) voi tehdä 4 kuukauden iästä eteenpäin. On tärkeää olla tietoinen, että leikkauksen jälkeen kissan energiankulutus laskee, ja kissa lihoo herkemmin. Sterilisaation jälkeen tulee siis kiinnittää huomiota kissan painoon ja sopeuttaa ruokamäärä niin, että kissa pysyy normaalipainossa. Kissoilla ei tarvitse olla vapaata pääsyä ruokaan, ruoan voi tarjoilla jaettuna 2-3 annokseen päivän aikana.

Kissanpentuni pissaa ja kakkaa laatikon ulkopuolelle

Kissanpennut oppivat aikaisessa vaiheessa käymään laatikolla. Niitä tarvitsee harvoin kouluttaa sisäsiisteyteen. Useimmat kissat suosivat pehmeää, hajustamatonta hiekkaa. Kissa on saattanut myös mieltyä siihen materiaaliin, jota käytettiin hiekkalaatikossa kasvattajan luona, joten tarkista kasvattajalta, minkälaista kuiviketta heillä käytettiin ja käytä samaa. Hiekkalaatikon tulee olla kissalle helppopääsyinen, olla erillään ruoka- ja juomakipoista ja paikassa, jossa kissa tuntee olonsa turvalliseksi. On tärkeää pitää laatikko puhtaana ja siivota se päivittäin.



Lisää artikkeleita aiheesta