Ikääntyvä kissa

Aika kuluu nopeasti…

Aika kuluu nopeasti, ja vielä nopeammin nelijalkaisille ystävillemme. Yhtäkkiä eräänä päivänä huomaa, että paras ystävä on harmaantunut, kissa vaikuttaa kankealta aamuisin tai on alkanut nukkumaan selvästi enemmän. Yleisesti yli 7-vuotiaita kissoja pidetään senioreina.

Onko normaalia, että ikääntyvä eläin nukkuu enemmän?

Usein kuulee sanottavan, että on normaalia, että ikääntyvät kissat nukkuvat enemmän. Se pitää paikkansa tiettyyn rajaan asti, ikääntyvät kissat lepäilevät usein vähän enemmän ja ovat vähemmän aktiivisia kuin nuorena. Lisääntynyt nukkuminen voi kuitenkin olla myös sairauden merkki. Joskus voi olla vaikea erottaa, mikä on normaalia ikääntymistä ja mikä on merkki siitä, että kaikki ei ole kohdallaan. Mahdollisia sairauden merkkejä voivat olla esimerkiksi:

• Kissa nukkuu käytännössä koko päivän eikä halua osallistua aktiviteetteihin, joista se yleensä nauttii (esim. leikki).
• Eläin lepää eri paikoissa, kuin sillä on ollut tapana.
• Eläimen mielentila on muuttunut ja käyttäytyy esim. vihaisemmin tai huomiohakuisemmin kuin tavallisesti, vetäytyy tavallista enemmän, ei halua olla siliteltävänä niin kuin ennen jne.
• Eläimessä on nähtävissä muita merkkejä siitä, ettei se voi oikein hyvin, kuten painon laskua tai nousua, jäykkyttä, ontumista, muuttunut ruokahalu tai juominen, pissaa normaalia enemmän, ongelmia vatsan kanssa (ajoittaista oksentelua tai ripulia) jne.
• Kissalle voi tulla takkuja ja turkin huopumista, koska huonosti voiva kissa pesee itseään vähemmän.

Jos on epävarma siitä, onko eläimellä kaikki hyvin, on viisasta kääntyä eläinlääkärin puoleen.

Ikääntyvä eläimeni on lihonut/laihtunut, onko se normaalia ikääntymistä?

Vaikka aineenvaihdunta muuttuu iän myötä (mikä voi aiheuttaa, että eläin lihoo tai laihtuu helpommin), on yhtäkkisen painon muutosten taustalla tavallisimmin sairaus tai kiputila.

Jos eläimen painossa tapahtuu äkkinäisiä muutoksia, on aina viisasta käydä eläinlääkärin tutkittavana.

Eläimeni käytös on muuttunut, onko sillä dementia?

Kissoille voi tulla dementia samaan tapaan kuin ihmisillekin, mutta on tavallisempaa, että yhtäkkiä muuttunut käytös (esim. maukuvat normaalia enemmän) on merkki siitä, että eläin ei voi oikein hyvin.

Tavallisia ikääntyvän kissan sairauksia

• Nivelrikko: Tavallinen nivelrikon merkki on, että kissa nukkuu ja lepää normaalia enemmän. Se voi myös vältellä hyppäämistä paikkaan, jossa se tykkäsi ennen oleilla ja pitäytyä enemmän lattiatasolla. Joskus voi nähdä, että kissa liikkuu aiempaa kankeammin. Kissan turkki voi myös mennä huonoon kuntoon ja takkuuntua, nivelten kipuillessa ei kissa pääse pesemään itseään yhtä hyvin kuin aiemmin. Kissan käytös voi myös muuttua, se ei ehkä enää pidä siitä, että sitä silitellään tai nostellaan.
• Kilpirauhasongelmat: Hypertyreoosi, kilpirauhashormonin liikatuotanto, on tavallinen sairaus vanhemmilla kissoilla. Tavallisia oireita ovat painon lasku lisääntyneestä ruokahalusta huolimatta, kissa voi myös olla ylitsevuotavan energinen, toiset kissat naukuvat normaalia enemmän. Osa kissoista juo ja pissaa normaalia enemmän, ja osa saa ripulioireita.
• Diabetes: Usein vanhemmilla, ylipainoisilla kissoilla. Tyypillisiä oireita ovat lisääntynyt jano ja se, että kissa pissaa normaalia enemmän. Hiljalleen kissa laihtuu, ja pahimmassa tapauksessa voi päätyä ketoasidoosiin (tila, jossa kissa on tajuton sokeritaudin seurauksena). Osa kissoista voi alkaa kulkea takajalkojen kintereet maassa (pelkästään tassuilla kulkemisen sijaan).
• Munuaisongelmat: Munuaissairaudet ovat tavallisia vanhemmilla kissoilla. Tavallisia oireita ovat lisääntynyt juominen ja virtsaaminen. Sairauden edetessä pidemmälle huononee kissan ruokahalu, se voi alkaa oksennella, menettää lihaksia ja on vaisu.
• Hammasongelmat: Kissoja voi vaivata niin hampaiden kiinnityskudoksen tulehdus kuin hampaiden syöpymäsairauskin TR (ent. FORL). Merkkejä hammasongelmista voivat olla esim. että kissa pureskelee vain toisella puolen suuta, pudottaa ruokaa suusta tai haluaa syödä vain pehmeää ruokaa. Kissa voi myös vetäytyä, nukkua enemmän, pestä itseään vähemmän ja mieliala voi muuttua. Lopuksi voi tilanne olla niin paha, että kissa kuolaa ja suusta valuu mätää, ja jos tilanne etenee hyvin pitkälle, voi kissa lopettaa syömisen kokonaan. Päivittäinen hampaiden harjaus voi auttaa estämään hampaiden kiinnityskudoksen tulehdusta ja parantaa mahdollisuuksia huomata TR aiemmin (toistaiseksi ei ole tiedossa tapoja ennaltaehkäistä TR:ää kissoilla). On hyvä muistaa, että hammasongelmat eivät aina kuitenkaan aiheuta näkyviä oireita. Säännöllisten hammastarkastusten tekeminen on tärkeää, sillä edetessään oireettomat hammassairaudet voivat aiheuttaa ongelmia mm. munuaisiin ja sydämeen
• Kasvaimet/syöpä: Patit keholla voivat olla joko hyvälaatuisia patteja tai pahalaatuisia kasvaimia. Nisäkasvaimet ovat kissoilla usein pahanlaatuisia, ja jos kissan haluaa leikata, tulee se tehdä mahdollisimman nopeasti. Varman diagnoosin saamiseksi tulee kääntyä eläinlääkärin puoleen näytteiden ottamiseksi patista. Syöpä voi ilmetä myös sisäelimissä, ja silloin eläimen oireet riippuvat kyseessä olevasta elimestä (esim. hengitysvaikeudet, jos kasvain on keuhkoissa, juo ja pissaa paljon ja yleisvointi on huono, jos kasvain on munuaisissa).

Ennaltaehkäisy

On olemassa keinoja, joiden avulla voi yrittää ehkäistä sairauksia ja huomata sairaudet mahdollisimman ajoissa:

• Pidä huoli, että kissa pysyy normaalipainoisena (ylipaino lisää monien sairauksien riskiä).
• Punnitse eläin vähintään kerran kuussa, jotta huomaat nopeasti, jos painossa tapahtuu muutoksia.
• Harjaa hampaat päivittäin, se ehkäisee hampaiden kiinnityskudoksen tulehdusta ja jos katsot eläimesi suuhun päivittäin, on suurempi mahdollisuus huomata huono hammas ajoissa. Lue artikkeli kissojen hampaiden harjauksesta. Käytä eläin vuosittain eläinlääkärissä hammastarkastuksessa.
• Ota tavaksi käydä eläimesi läpi tasaisin väliajoin. Lue artikkelistamme, kuinka teet kissalle yleistutkimuksen itse.
• Pidä huoli, että kotona on vesikippoja useissa eri paikoissa (koskee erityisesti kissoja), mielellään eläimen normaalien lepopaikkojen lähellä, niin että eläimellä on aina vesi lähettyvillä. Tämä vähentää kuivumisen vaaraa.
• Vuosittainen terveystarkastus eläinlääkärillä sisältäen kliinisen tutkimuksen, veri- ja virtsanäytteet (ja mahdollisesti verenpaineen mittauksen) voi auttaa havaitsemaan mahdolliset ongelmat aikaisessa vaiheessa.
• Jos eläimesi sairastuu: Kysy eläinlääkäriltäsi, mitä tuloksia eri hoidoilta odotetaan, mitä mahdollisia sivuvaikutuksia niillä voi olla, onko hoito elinikäinen vai voiko eläin tervehtyä sekä kuinka pitkä toipumisaika on odotettavissa mahdollisen leikkauksen jälkeen. Kerro eläinlääkärillesi, jos eläimen sisällä pitäminen on mahdotonta, jos lääkitseminen on tappelua joka kerta jne, jotta voitte yhdessä keskustella ja päättää, koska hoitaminen on järkevää, ja koska on aika päästää eläin pois. Mieti myös, mitä eläimesi pitää tärkeänä elämässä. Sinä päivänä kun eläin ei halua/jaksa tehdä niitä asioita, joista se on aikaisemmin nauttinut, täytyy miettiä, onko aika lopettaa eläin.