Koiran kennelyskä - oireet ja hoito

Johdanto

Kennelyskä alkaa usein äkisti ja jos omistaja ei ole aiemmin törmännyt sairauteen, voivat oireet vaikuttaa siltä, kuin koiralla olisi “jotain juttunut kurkkuun”. Monet eri virukset ja bakteerit aiheuttavat sairautta. Usein ei tarvita mitään muuta hoitoa kuin lepo ja että vältetään kontakteja muihin koiriin tietyn aikaa.

Aiheuttajat

Kennelyskää voivat aiheuttaa useat eri taudinaiheuttajat. Esimerkkejä näistä taudinaiheuttajista ovat:

• Parainfluenssavirus (Pi- rokotteen nimessä viittaa tähän)
• Hengitysteiden koronavirus
• Adenovirus, tyyppi 2
• Bordetella bronchiseptica- bakteeri

On monia muitakin taudinaiheuttajia, jotka voivat vaikuttaa sairastumiseen, ja usein kennelyskätartunnan taustalla onkin useampi samanaikainen taudinaiheuttaja. Jos tartunnan saaneista koirista otettaisiin näytteitä tartunnan aiheuttajan selvittämiseksi, jäisi syy usein selvittämättä. Näin ollen kennelyskätartunnan mekanismeista ja siitä, mikä tarkalleen ottaen aiheuttaa sairauden oireet, ei vielä tiedetä paljoa. Myös eri taudinaiheuttajien merkitys ja yhteisvaikutukset sairauden synnyssä vaativat lisätutkimuksia.

Eräässä ruotsalaisessa tutkimuksessa kennelyskäoireisilta koirilta löytyi mm. parainfluenssavirus (tavallisin) ja hengitysteiden koronavirus (toiseksi tavallisin). Noin puolella tutkimuksen oireilevista koirista ei löytynyt selvää taudinaiheuttajaa.

Koirilla, jotka tapaavat paljon muita koiria, on korkeampi riski sairastua kennelyskään. Kennelyskä tarttuu koirien tavatessa ja tervehtiessä toisiaan, yhteisen vesikipon ja lelujen kautta, ihmisten käsien kautta sekä aivastuksien, syljen ja ylös yskityn liman kautta. Tartunnan saamisen riski kasvaa, jos koira oleskelee ahtaissa tiloissa tai jos koiran hengitysteiden vastustuskyky on alentunut esimerkiksi huonon ilmanvaihdon, pitkittyneen stressin (esim. pitkät matkat), rakenteellisten vikojen (ahtaat ylähengitystiet), tupakansavun, pölyisän ympäristön tai viileän ilman vuoksi.

Tartunnasta sairastumiseen menee noin 2-10 päivää. Kaikki tartunnan saaneet eivät sairastu. Tartunnan saaneet koirat voivat levittää sairautta, vaikka eivät itse saisikaa oireita.

Oireet

Yskä on tavallinen oire. Usein yskä alkaa yllättäen ja koiranomistaja monesti uskookin koiran saaneen jotain kurkkuunsa. Koira voi yskiä niin intensiivisesti, että se johtaa lopulta kakomiseen ja yökkäilyyn, jolloin koira saattaa "oksentaa" vaaleaa limaa ja/tai vaahtoa. Usein koira yskii eniten rasituksen yhteydessä ja öisin. Yskää esiintyy erityisesti myös ylösnoustessa tai kun jokin painaa henkitorveen, esim. jos koira vetää hihnassa. Koiralla voi alussa olla hieman kuumetta (normaali ruumiinlämpö on 38-39 astetta peräsuolesta mitattaessa), mutta kuumeen ei pitäisi jatkua pitkään tai palata, kun se on jo välillä kadonnut. Nenästä voi olla hieman kirkasta vuotoa. Yskä voi jatkua useamman viikon. Koiran tulisi olla reipas ja iloinen ja yleisvoinniltaan normaali, jos näin ei ole, on viisasta olla yhteydessä eläinlääkäriin.

Koska pitää huolestua?

Jos koira on selvästi normaalia väsyneempi, jos sen on vaikea hengittää tai jos sillä on pitkäaikainen tai toistuva kuume. Jos koira ei halua syödä tai juoda, voi se olla merkki siitä, että koira on saanut keuhkotulehduksen. Tällöin tulee olla yhteydessä eläinlääkäriin välittömästi.

Diagnoosi

Jos koiralla on tyypilliset kennelyskän oireet ja se on ehkä jopa ollut kontaktissa toiseen yskivään koiraan mutta sen vointi on muuten kaikinpuolin normaali, epäilee eläinlääkäri usein kennelyskää. Jos halutaan ottaa kokeita taudinaiheuttajan selvittämiseksi, on näytteet otettava muutaman päivän sisällä yskän alkamisesta. Tällöinkin taudinaiheuttajan löytyminen on varsin epävarmaa.

Jos yskä ei mene ohitse tai koiran yleisvointi heikkenee eli koira on väsynyt, sen ruokahalu huononee, sillä on kuumetta ja /tai hengitysvaikeuksia, on koiralle syytä tehdä tarkempia tutkimuksia. Usein jatkotutkimuksiin kuuluu keuhkojen röntgenkuvaus ja verinäytteiden otto. Röntgenkuvat ja verinäytteet voivat auttaa selvittämään, onko koiralla keuhkotulehdus tai löytyykö yskälle muuta selitystä, esimerkiksi kasvaimet tai nesteen kertyminen keuhkoihin, mikä voi viitata sydämen vajaatoimintaan. Jopa ulostenäyte yskää aiheuttavien loisten löytämiseksi voi olla osa tutkimusta (esim. keuhkomato). Joskus voi olla tarpeen ottaa nukutuksessa huuhtelunäyte koiran hengitysteistä mahdollisimman tarkan diagnoosin saamiseksi.

Hoito

Jos epäilet koirallasi kennelyskää, pidä koiraa levossa ja lenkit lyhyinä hihnalenkkeinä. Vältä muiden koirien tapaamista ja alueita, joilla ulkoilee paljon muita koiria. Käytä mieluiten valjaita, sillä kaulapanta voi laukaista yskänkohtauksen, jos koira vetää hihnassa. Mittaa koiran lämpötila päivittäin ja ota yhteyttä eläinlääkäriin, jos koiralla on pitkäaikaista kuumetta tai kuume nousee uudelleen ensimmäisten päivien jälkeen, tai jos koira on normaalia väsyneempi.

Ennaltaehkäisy

Jos koirasi yskii tai se on tavannut yskiviä koiria, on viisasta olla tapaamatta muita koiria tartunnan levittämisen ehkäisemiseksi. On suositeltavaa, että yskivät koirat eivät tapaisi toisia koiria ainakaan 14 päivään yskän alkamisesta. Jos koirasi on ollut kontaktissa yskivän koiran kanssa, on viisasta pitää huoli, ettei se tapaa muita koiria 10 päivään (oireiden ilmenemiseen voi mennä 10 päivää tartunnasta), koska koira voi levittää tautia ennen oireiden ilmenemistä. Jos olet itse ollut tekemisissä yskivän koiran kanssa, vaihda vaatteet ja kengät ja pese kädet huolellisesti ennen kuin menet kotiin oman koirasi luo. Vältä myös lelujen ja vesikipon jakamista muiden kuin oman talouden tai tavallisen koiraryhmän koirien kanssa. Jos sinun tarvitsee viedä koirasi eläinlääkäriin, kerro koirasi yskästä etukäteen, jotta se voi tulla sisälle erikseen tartuttamatta muita potilaita odotushuoneessa.

Jos koira oleilee paljon alueilla, joilla liikkuu runsaasti muita koiria, kuten esim. koirapuistot, kurssit, hoitolat, näyttelyt/kilpailut, suositellaan koiran rokottamista kennelyskää vastaan. Rokotetut koirat saattavat välttyä tartunnalta tai ainakin sairastuvat lievemmin. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kennelyskärokote ei suojaa taudilta sataprosenttisesti ja myös rokotetut koirat voivat levittää tautia. Kennelyskää vastaan on olemassa kahta erilaista rokotetta: toinen saa aikaan vasta-aineiden muodostumisen parainfluenssavirusta vastaan ja se annetaan ihonalaisena injektiona. Toinen annetaan nenätippoina ja aikaansaa vasta-aineiden muodostumisen parainfluenssaviruksen lisäksi Bordetella bronchiseptica- bakteeria vastaan.

Kysy eläinlääkäriltä

Jos epäilet koirallasi kennelyskää ja olet epävarma siitä, mitä pitäisi tehdä, varaa videopuheluaika FirstVetin kokeneilta eläinlääkäreiltä täältä! Eläinlääkäri antaa koirallesi sopivat hoito- ja tarkkailuohjeet ja voi tarvittaessa suositella sopivaa klinikkaa, jos jatkotutkimukset katsotaan tarpeellisiksi.