Article 130 20190315050321

Koiran madotus - kysymyksiä ja vastauksia

Mistä tietää, onko koiralla matoja? Milloin koira täytyy madottaa? Koiran loishäätöön liittyvät kysymykset eivät ole aivan helppoja. Artikkelissa vastaamme yleisimpiin kysymyksiin koiran madottamisesta.

Eläinlääkärin etävastaanotto


✓ Käynnit sisältyvät useimpiin eläinvakuutuksiin
✓ Arvio, hoito-ohjeet ja tarvittaessa lähete eteenpäin
✓ Auki joka päivä klo 6-24

Suolinkaiset

Yleisin sisäloinen koirilla Suomessa on suolinkainen. Suolinkaiset tarttuvat ensisijaisesti pentuihin kasvatusympäristössä ja voivat tarttua nartusta pentuun tiineyden ja imetyksen aikana. Pentu voi saada tartunnan myös sen elämän ensimmäisinä viikkoina, jos ympäristössä on suolinkaisia. Aikuiset koirat saavat suolinkaistartunnan vain hyvin harvoin.

Aikuiset suolinkaiset ovat n. 3-10 cm pituisia ja pyöreitä ja niiden väri vaihtelee kellertävän valkoisesta rusehtavan punaiseen. Suolinkaiset voi todeta ulostenäytteestä, nähdä ulosteessa tai oksennuksessa, jos koira oksentaa niitä.

Voimakas suolinkaistartunta voi aiheuttaa pennuilla vatsan turvotusta, yskää ja sierainvuotoa. Lievä tai kohtalainen tartunta aiheuttaa epämääräisempiä oireita, kuten kasvun hidastumista, huonontunutta ruokahalua, ripulia ja oksentelua, turkin huononemista sekä väsymystä.

Heisimadot

Suomessa on useampia heisimatolajeja, jotka voivat tarttua koiriin. Heisimatotartunnat ovat useimmiten oireettomia, mutta joskus voi esiintyä löysää ulostetta tai muita ruoansulatuskanavan oireita.

Yleensä omistaja havaitsee heisimatotartunnan löytäessään pieniä, valkoisia, litteitä liikkuvia osasia koiran turkista peräaukon ympärillä tai ulosteesta. Joskus voi nähdä ketjun näitä jaokkeita koiran ulosteessa.

Koska koira tulee madottaa?

Ennen aikuiset koirat madotettiin säännöllisesti, mutta tästä on nyt luovuttu kokonaan. Osin, koska säännölliselle madottamiselle ei ole tieteellistä tukea ja toisaalta, koska koirien turha madottaminen nostaa riskiä matojen kehittää vastustuskykyä eli resistenssiä matolääkkeille.

Nykyään suositus on, että aikuiset koirat madotetaan vain, jos matoja on nähty ulosteessa tai oksennuksessa, tai jos koira yskii niitä ulos. Koiran voi madottaa myös, jos on vahvasti syytä epäillä sisäloistartuntaa, mutta tämä on hyvä tehdä yhteistyössä eläinlääkärin kanssa, etteivät mahdolliset samoja oireita aiheuttavat sairaudet jää huomiotta. Jos matoja ei ole nähty, on aikuisesta koirasta syytä tutkituttaa ulostenäyte laboratoriossa ennen loishäätöä.

Pennut madotetaan usein säännöllisesti kasvattajan luona, ja madotusten väliaika riippuu käytettävästä lääkkeestä. Useimmiten pentu on saanut kaikki madotuksensa sen muuttaessa uuteen kotiin 8-viikkoisena, eikä sitä yleensä tarvitse enää madottaa, ellei sisäloistartuntaa nimenomaan epäillä. Kysy kasvattajaltasi, miten pentu on madotettu ja täytyykö se vielä madottaa saatuasi sen kotiin.

Monissa maissa on maahantulovaatimuksena, että koira on lääkitty ekinokokkoosia vastaan. Tästä täytyy olla eläinlääkärin merkintä koiran passissa.

Lue myös: Matkustaminen koiran ja kissan kanssa.

Epäiletkö sisäloistartuntaa?

Jos epäilet koirallasi sisäloistartuntaa, aloita varaamalla FirstVet- videopuhelu. Eläinlääkäri voi auttaa ensiarvioinnissa ja neuvoa, täytyykö koira madottaa tai tarvitseeko se mahdollisesti jotain muuta hoitoa.

Lisää artikkeleita aiheesta Koira