Koiran nivelrikko

Johdanto

Nivelrikko on nivelsairaus ja hyvin yleinen syy nivelkipuun, ontumiseen ja jäykkyyteen koirilla. Lääketieteellinen termi nivelrikolle on osteoartroosi tai osteoartriitti. Nivelrikkoa syntyy useimmiten keski-ikäisillä tai vanhemmilla koirilla, mutta myös nuoremmat voivat saada sen, jos niillä on jokin nivelrikolle altistava nivelongelma (esimerkiksi kyynär- tai lonkkadysplasia tai nivel on vahingoittunut muuten, esim. trauman seurauksena). Suuret ja keskisuuret rodut ovat alttiimipia, mutta myös pienet koirat voivat saada nivelrikon. Nivelrikko voi syntyä mihin tahansa niveleen, jossa on nivelrustoa, mutta useimmiten sitä tavataan kyynärissä, lonkissa, polvissa, varpaissa ja kintereessä. Tässä artikkelissa kerromme, miten ja miksi nivelrikko syntyy, mitä eläinlääkärissä tehdään ja miten nivelrikkoisen koiran elämää voi helpottaa:

1. Nivelrikon oireet
2. Kuinka nivel toimii
3. Miksi koira saa nivelrikon
4. Mitä nivelrikkoisessa nivelessä tapahtuu
5. Koska tulee hakeutua eläinlääkäriin
6. Kuinka nivelrikko diagnosoidaan
7. Nivelrikon hoito
8. Kuinka nivelrikkoa voi ehkäistä

1. Nivelrikon oireet

Ensimmäinen nivelrikon oire on kipu, joka useimmiten ilmenee koiran ontumisena sen käyttäessä kipeää niveltä. Koirat valittavat harvoin kipua esimerkiksi vinkumalla tai inahtamalla. Ne eivät myöskään voi kertoa meille, mihin sattuu. Sen sijaan koiran käyttäytyminen ja/tai liikkeet näyttävät, miten se voi. Jos nivelen rasittaminen sattuu, koittaa koira keventää nivelelle tulevaa painoa ontumalla. Voi myös olla, että koira ei onnu selvästi, mutta jää jälkeen lenkeillä tai vaikuttaa haluttomalta tekemään joitain asioita, esim. hyppäämään tai treenaamaan/metsästämään. Joskus koirat empivät rappujen kulkemista ylös tai alas, riippuen onko kipeä jalka edessä vai takana. Kun koira on riittävän kipeä ontuakseen, on sillä ollut nivelrikko yleensä jo pidemmän aikaa.

Nivelrikko johtaa myös jäykkyyteen. Koira jäykistyy kivun vuoksi, koska nivelen käyttäminen liikeradan äärirajoilla sattuu. Koira yrittää tällöin keventää nivelen rasitusta ottamalla lyhyempää askelta. Osin nivelen liikelaajuus rajoittuu myös itse nivelrikkomuutosten vuoksi niiden edetessä: nivelkapseli paksuuntuu/jäykistyy ja luupiikkejä (osteofyytti) kehittyy nivelen ympärille (tästä lisää alempana).

Sairauden alussa on koira usein vain lievästi jäykkä/ontuu juuri levon tai rankan rasituksen jälkeen. Nivelrikon alkuvaiheissa on tyypillistä, että koira hetken liikuttuaan “lämpenee” ja lopettaa ontumisen. Sairauden kehittumisen tahdissa koira alkaa ontua useammin, ehkä myös lenkeillä. Ontuminen voimistuu usein intensiivisen liikunnan jälkeen. Ontumisen/jäykkyyden voimakkuus voi vaihdella vuodenaikojen mukaan, muttei aina. Sairauden edettyä pitkälle koira ontuu jatkuvasti ja sillä on kipuja myös levossa. Tällöin koira saattaa olla rauhaton, vaihtaa usein makuupaikkaa tai vaeltelee öisin. Nivelrikko johtaa usein myös muutoksiin lihaksistossa sekä selän ja muiden nivelten ylirasitukseen, koska rasitus jakautuu keholle epätasaisesti koiran yrittäessä kompensoida kipeää jalkaa. Joskus lihaskipu voi olla pahempi kuin itse nivelkipu.

Usein nivelrikkoisten koirien käytös muuttuu. Ne ovat usein haluttomampia leikkimään tai tekemään asioita, joita ne ovat yleensä tehneet, kuten esim. juosta ovelle ovikellon soidessa. Osa voi murista tai vaikuttaa välinpitämättömiltä/väsyneiltä, toiset taas saattavat olla läheisyydenkipeitä. Joskus koirat näyttävät kipua kipeää niveltä kosketettaessa/tutkittaessa, mutteivät aina. Jotkut koirat alkavat nuolemaan/jäytämään kipeää niveltä normaalia enemmän, esim. kyynäriä tai tassuja.

Joskus koiran kipua voi olla vaikea tunnistaa, etenkin sairaudenkulun alussa, kun oireet tulevat hiljalleen. Tavallinen väärinymmärrys on ajatella ontuvan koiran olevan vain vähän “vanhuudenjäykkä”, mutta koira, joka ontuu, ei ole vain kipeä, vaan sillä on kipuja ja vaatii hoitoa. Erityisen tarkkaavainen tulee olla kasvavien koirien ontumisen kanssa. Koirilla ei ole kasvukipuja, kasvaminen ei normaalisti aiheuta kipuja, huolimatta siitä, kuinka iso tai painava koira on. Nuori koira, joka ontuu lievästi, tulee viedä tutkittavaksi, jos ontuminen ei rauhoitu 7-10 päivässä. Jos koira ontuu voimakkaasti, tulee eläinlääkäriin mennä parin päivän kuluessa, riippumatta koiran iästä.

Useimmiten nivelrikkoa esiintyy kyynärissä, lonkissa, polvissa, varpaissa ja kintereissä. Myös olkapäät ja ranteet ovat kohtuullisen yleisiä.

Yhteenvetona koira voi oireilla nivelrikkoa yhdellä tai useammalla seuraavista oireista:

• Nivelkipu, ontuminen ja/tai jäykkyys
• Koira jää lenkeillä jälkeen tai on haluton/kykenemätön tiettyihin aktiviteetteihin, esim. hyppäämään tai kulkemaan rappuja
• Koiran käytös voi muuttua (esim. rauhattomuus, muriseminen, läheisyydenkaipuu, väsymys, huonontunut ruokahalu)
• Koira nuolee/jäytää kipuilevaa ruumiinosaa, esim. kyynärpäitä tai tassuja
• Joskus koira näyttää kipua kipeää niveltä tutkittaessa, muttei aina
• Joskus nivelrikkoinen nivel voi tuntua turvonneelta/nesteentäyteiseltä tutkittaessa

2. Kuinka nivel toimii

Liikkuva nivel sijaitsee kahden tai useamman luuston osan välissä ja toimii saranana, joka mahdollistaa luuston osien liikkumisen toisiinsa nähden, lihasten työn avulla. Jotta luut voivat liukua toisiaan vasten, täytyy niiden välissä olla pinta, joka kestää tällaista kulutusta, niin ettei luu hierrä luuta vasten. Tämän vuoksi nivelpinnat on katettu elastisella nivelrustolla, joka mahdollistaa pintojen liukumisen toisiaan vasten ja toimii myös iskunvaimentimena. Rusto koostuu harvakseen erilaisten kuitujen välissä sijaitsevista rustosoluista. Kuidut rakentavat yhdessä lankamaisen verkoston, joka vetää puoleensa nestettä, vähän niin kuin pesusieni. Terveessä nivelessä rusto on paksu, vahva, sileä ja elastinen. Rustossa ei ole lainkaan verisuonia, vaan se saa ravintonsa nivelnesteestä. Kun rustoa rasitetaan, työntyy neste pois rustosta nivelnesteen joukkooon. Kun rasitus hellittää, imetään neste takaisin rustoon uuden ravinnon kera (mm. sokereita, happea ja aminohappoja). Nivelneste on normaalisti paksu ja voiteleva, jotta nivelpinnat liukuvat helposti toisiaan vasten liikkeessä. Nivelkapseli ympäröi koko nivelen. Se on kalvo, joka kiinnittyy nivelen muodostaviin luihin ja ympäröi koko nivelraon. Nivelkapselin sisäpinta muodostuu nivelkalvosta, joka tuottaa nivelnestettä. Nivelen sisällä ja ympärillä on nivelsiteitä, jotka muodostuvat nauhamaisesta sidekudoksesta, joka yhdistää luut toisiinsa, vahvistaa nivelkapselia ja tukee niveltä. Nivelen ympärillä on lihaksia ja jänteitä.

3. Miksi koira saa nivelrikon?

Usein kuulee sanottavan, että nivelrikko alkaa joko normaalissa nivelessä epänormaalin rasituksen seurauksena, tai sitten nivel on alkujaan ollut epänormaali, eikä siksi kestä normaalia rasitusta.

Kun nivelrikkoa tulee normaaliin niveleen, sanotaan sitä yleensä primääriksi nivelrikoksi. Tämän tyypin nivelrikko voi syntyä nivelessä, vaikkei taustalla ole mitään nivelongelmia, jotka olisivat voineet altistaa nivelrikolle. Koiran nivelet on sen sijaan voineet altistua epänormaalille rasitukselle, esim. ylipainon tai pidempään kestäneen raskaan työn seurauksena. Tämän tyypin artroosi ilmenee usein vanhemmilla koirilla ja tyypillisesti alkaa nivelruston asteittaisella kulumisella, mikä ajan myötä johtaa suurempiin muutoksiin nivelessä. Tämän tyypin nivelrikkoa tavataan usein useassa nivelessä samanaikaisesti, ja tavallisimmin painoa kantavissa nivelissä kuten kyynärät, lonkat, polvet ja kintereissä.

Nivelrikko voi myös olla seurausta siitä, että nivel on epänormaali jo ennen sairauden syntyä. Tällöin nivelessä on ongelma, joka tekee nivelestä epästabiilin eikä se oikein kestä normaalia rasitusta. Tämän tyypin nivelrikkoa kutsutaan usein sekundääriksi nivelrikoksi. Sekundäärisen nivelrikon yleisin syy on, että nivel on epästabiili johtuen synnynnäisistä seikoista tai ongelmista kasvun aikana, esim. kyynärpäiden tai lonkkien dysplasia. Kun nivel on epästabiili, eivät nivelpinnat oikein sovi yhteen ja ne hierovat jatkuvasti hieman toisiaan vasten. Nivelruston ja nivelkapselin rasitus on tällöin epänormaalia. Rusto voi hankautua ajan myötä ohueksi, mutta vaurioita voi syntyä myös yllättäen, esim. riehakkaan leikin aikana, kun koira tekee äkillisiä käännöksiä tai jarrutuksia. Koiran nivelet ovat voineet olla myös täysin normaalit, mutta vahingoittua elämän aikana, koira on voinut saada esim. ristisidevamman, niveltulehduksen, vakavan nyrjähdyksen, joka on vahingoittanut nivelkapselia, nivelrusto on kulunut tai vanha murtuma ei ole parantunut täysin toivotusti.

Suurin nivelrikon riskitekijä on ylipaino, huolimatta siitä, onko koiralla täydelliset vai epästabiilit nivelet. Jos koiralla on jatkuvasti ylipainoa, johtaa se nivelten lisääntyneeseen rasitukseen ja ajan kuluessa vaurioihin nivelissä. Jos koiralla sen lisäksi on vähän lihaksia, tai ne ovat toispuoleisesti kehittyneet, liian vähäisen fyysisen aktiviteetin seurauksena, on nivelten tuki myös huonompi, mikä johtaa helpommin nivelrikon kehittymiseen. Sen takia on tärkeää pitää koira normaalipainoisena ja hyvässä fyysisessä kunnossa.

4. Mitä nivelrikkoisessa nivelessä tapahtuu?

Nivelrikko alkaa nivelruston ärsytyksestä, jota keho yrittää korjata. Kun nivelrusto altistetaan epänormaalille rasitukselle vammojen, ylipainon tai epästabiiliuden vuoksi, vastaa keho tulehdusreaktiolla. Tulehdus on kehon tapa yrittää korjata vaurioita, mutta johtaa myös noidankehään, jossa niin ruston kuin nivelnesteen koostumus muuttuu. Nivelneste muuttuu ohuemmaksi ja happamemmaksi ja alkaa kuluttaa nivelrustoa, voitelee niveltä huonommin eikä anna rustolle yhtä paljon ravinteita kuin aiemmin.

Terveessä nivelessä on jatkuvasti käynnissä prosessi, jossa rustosolut rakentavat ja ylläpitävät rustoa tasapainottaakseen normaalia ruston kulumista. Tulehduksellisessa nivelessä tämä tasapaino häiriintyy, ja kun tulehdus on kestänyt jonkin aikaa, alkaa rusto hajota nopeammin kuin sitä keritään korjata. Nivelrusto, joka normaalisti on paksu, valkea, sileä ja kiiltävä, muuttuu ohueksi, mataksi ja kuluneeksi ja vaimentaa iskuja huonommin. Sitä mukaa kuin rusto muuttuu hauraaksi ja iskunvaimennus huononee, on sen myös hankalampi saada ravinteita ja päästä eroon jätteistä. Rustosoluilla on aina huonommat ja huonommat mahdollisuudet ylläpitää ja korjata rustoa. Jonkin ajan kuluttua muodostuu rustoon repeämiä ja alla oleva luu paljastuu.

Pitkään jatkuneessa nivelrikossa on nivelruston rakenne muuttunut niin paljon, että se on pehmeä ja sienimäinen ja vielä herkempi kulumille. Pahimmassa tapauksessa voi nivelrusto kulua pois kokonaan, jolloin luu hiertää luuta vasten nivelessä.

Tulehdus vaikuttaa myös nivelkapseliin ja sen sisimpään kerrokseen, nivelkalvoon. Nivelkapseli turpoaa ja nivelkapseli alkaa tuottaa enemmän nivelnestettä - koiralla on “nestettä nivelessä”. Kun nivel on nesteentäyteinen, on se entistä epästabiilimpi, koska paine nivelessä muuttuu. Jonkin ajan kuluttuan vahingoittaa tulehdus nivelkapselia niin, että se arpeutuu, jäykistyy ja paksuuntuu. Sen tuloksena nivelen liikelaajuus rajoittuu ja koira liikkuu jäykemmin.

Kun nivelen tulehdus on jatkunut pidempään, yrittää keho kompensoida rakentamalla luuta nivelen ympärille, jotta se liikkuisi vähemmän ja olisi vähemmän kipeä. Luustuminen alkaa nivelkapselin kiinnityskohdista ja leviää nivelkapselia pitkin. Nämä luutumat (osteofyytit) näkyvät röntgenkuvissa nivelrikkomuutoksina. Myös ruston alla oleva luukudos muuttuu pitkään jatkuneessa nivelrikossa. Luun hiertäminen luuta vasten johtaa yhdessä kuluman kanssa nivelen epämuodostumiseen.

Nivelrikko vaikuttaa siis kaikkiin nivelen rakenteisiin: nivelrustoon, nivelnesteeseen, nivelkapseliin, nivelkalvoon ja lopulta nivelen ympärillä olevaan luustoon. Nivelen tulehdus johtaa koiralla kipuun ja jäykkyyteen. Nivelrustossa ei ole hermoja, koiralla ei siis ole tuntoa itse rustossa. Sen sijaan nivelen muut osat (mm. nivelkapseli, nivelkalvo, nivelsiteet ja luusto) tekevät kipeää nivelrikossa. Näissä kudoksissa on hermopäätteitä, jotka ärsyyntyvät jatkuvasta tulehduksesta ja happamasta nivelnesteestä. Jos rusto kuluu niin paljon, että luu hiertää luuta vasten, voi se johtaa myös hermovaurioihin. Jos nivelrikko saa jatkua hoitamattomana, vaikuttaa se myös niveltä ympäröiviin lihaksiin, koska kipu saa koiran keventämään nivelen rasitusta ja pyrkii käyttämään sitä jalkaa vähemmän.

5. Koska tulee mennä eläinlääkäriin?

Jos koira ontuu voimakkaasti, tarkoittaen, että se ei käytä jalkaansa lainkaan tai hädin tuskin tukeutuu sille, on mentävä eläinlääkäriin mahdollisimman nopeasti. Jos koira ontuu lievästi tai on vain hieman jäykkä, on mentävä eläinlääkäriin, jos ontuma ei parane noin viikon levolla tai jos se palaa koiran alkaessa taas liikkumaan. Koskaan ei ole normaalia, että koira ontuu, riippumatta sen iästä. Erityisesti kasvavien koirien ontumiseen on puututtava nopeasti - nuorella ontuvalla koiralla voi olla kasvuhäiriöitä. Tällöin on hyvin tärkeää päästä nopeasti diagnoosiin, jotta asiaan päästään puuttumaan sopivalla tavalla.

6. Miten diagnoosiin päädytään?

Eläinlääkärissä aloitetaan aina kyselemällä koiran taustasta ja tekemällä kliininen yleistutkimus. On olemassa monia sairauksia, jotka voivat aiheuttaa koiran ontumista/jäykkyyttä, siksi on tärkeää tehdä perusteellinen tutkimus, jossa eläinlääkäri tunnustelee koiran nivelet, luuston, lihaksiston ja jänteet. Kaikki nivelet taivutellaan ja venytellään, selkä tutkitaan ja eläinlääkäri tutkii, kuinka koira liikkuu eri askellajeissa. Yleistutkimuksessa yritetään selvittää, missä ongelma on, jotta voidaan tehdä kohdennettuja tutkimuksia. Koiralle tehdään myös perus neurologinen tutkimus, koska jotkin neurologiset sairaudet voivat aiheuttaa ontumisen kaltaista liikkumista. Jos koira näyttää merkkejä kivusta j ja huonontuneesta liikkuvuudesta yhdessä nivelessä, voidaan koiralla epäillä nivelrikkoa. Joskus voidaan myös tuntea nivelen täyttymistä eli nestettä nivelessä. Joissain tapauksissa nivelrikko on edennyt niin pitkälle, että nivelkapseli on paksuuntunut. Lihasaristus on myös yleinen löydös, koska koira koittaa keventää kipeää niveltä ja rasittaa kehoa epätasaisesti pidemmän aikaa. Jos koiralla on nivelrikkoa takajaloissa, on esimerkiksi hyvin tavallista, että se aristaa myös selkälihaksia.

Röntgenkuvauksella katsotaan, löytyykö nivelessä tai sen ympärillä selkeitä muutoksia, kuinka vakavia ne ovat, ja löytyykö nivelrikkoa selittäviä löydöksiä. Hyvin lievät muutokset voi kuitenkin olla vaikea huomata röntgenkuvissa.

Tietokonetomografiaa käytetään yhä enemmän suuremmissa sairaaloissa nivelten ja selän tutkimisessa kun röntgen ei anna riittävästi informaatiota. Tietokonetomografialla voidaan luustosta ja nivelistä saada kolmiulotteinen kuva.

Artroskopia (nivelen tähystys) on toimenpide, jossa niveleen viedään kamera pienen viillon kautta, ja voidaan tutkia nivelpintoja ja nivelkapselia ja nähdä tarkalleen, mitä nivelessä tapahtuu. Artroskopialla voidaan myös tehdä joitain hoitotoimenpiteitä, kuten ottaa pois ruston- tai luunpalasia ja kaapia pois luuta tai vahingoittuneita ligamentteja.

7. Nivelrikon hoito

Nivelrikko on krooninen sairaus, mikä tarkoittaa, että sitä ei voida parantaa niin, että nivel olisi taas täysin terve. Useimmissa tapauksissa nivelen muutokset ovat pysyviä huolimatta hoidosta. Mutta monet asiat voivat lieventää oireita, hidastaa nivelrikon kehittymistä ja tehdä nivelestä liikkuvamman. Hoidon tavoittena on vähentää kipua, parantaa nivelen toimintaa ja liikkuvuutta sekä eri tavoin yrittää voimistaa lihaksia ja nivelen toimintaa niin, että koira voisi elää mahdollisimman normaalia elämää.

Tutkimuksen jälkeen eläinlääkäri koostaa hoitosuunnitelman, joka riippuu nivelrikon syystä, missä nivelissä sitä on ja kuinka pitkälle edennyt se on. Tavallisimmin nivelrikkoa hoidetaan lääkkeellisesti, mikä tarkoittaa reseptillisiä tulehduskipulääkkeitä sekä täydentäviä ravintolisiä. Tärkeä osa hoitoa on suunnitella, miten koiran lihaskuntoa nostetaan, eli ns. kuntoutus. Jos koira on ylipainoinen, on laihduttaminen tärkeää. Joissain tapauksissa tarvitaan kirurgiaa (katso lisää alla), riippuen nivelrikon taustasyistä.

7.1. Lepo

Akuutissa vaiheessa, kun koira tulee eläinlääkärille kivun ja ontumisen vuoksi, täytyy sen levätä vähintään parin viikon ajan. Joka kerta kun niveltä rasitetaan, pahenee tulehdus ja paraneminen vie aina kauemmin. Lepo tarkoittaa, että koira viedään ulos hihnassa vain tarpeilleen. Koira ei saa hyppiä, juoksennella tai leikkiä muiden koirien kanssa. Ei ole kuitenkaan tarkoitus, että koira makaisi sohvalla loppuelämänsä; kun akuuttitulehdus on rauhoittunut, täytyy aloittaa kontrolloitu liikunta koiran kunnon kohottamiseksi (lue lisää tästä alla).

7.2. Lääkkeet

Ei ole lääkkeitä, jotka voisivat parantaa nivelrikon tai täysin estää sen pahenemisen. Lääkehoidon tavoitteena on enimmäkseen kivun ja tulehduksen lievittäminen ja toivottavasti hidastaa sairauden eteneminen.

• Tulehduskipulääkket ovat usein ensivalinta nivelrikon hoidossa. Ne lievittävät nivelen tulehdusta ja kipua. Eläimille on olemassa useita eri tulehduskipulääkkeitä, esimerkkejä vaikuttavista aineista ovat karprofeeni, meloksikaami, firokoksibi ja robenakoksibi. Joillekin koirille riittää yksi tai useampi tulehduskipuplääkekuuri muutamassa viikossa, sen jälkeen ne pärjäävät muilla hoidoin (useimmiten ravintolisät ja fysioterapia). Toiset koirat tarvitsevat jatkuvaa lääkitystä, loppuelämäksi. Näille koirille yritetään yhdessä eläinlääkärin kanssa löytää mahdollisimman pieni, mutta toimiva, annos lääkkeestä. On myös tärkeää tietää, että tulehduskipulääkkeiden sivuvaikutuksina on maha-suolikanava ärsytys; jos koira oksentaa tai ripuloi, täytyy hoito keskeyttää. Useimmat koirat sietävät kuitenkin lääkitystä hyvin. Jos koiralle ei tule sivuvaikutuksia hoidon ensimmäisinä kolmena viikkona, ei se todennäköisesti saa niitä myöhemminkään. Koiran ei tule myöskään syödä tulehduskipulääkkeitä, jos se saa samanaikaisesti kortisonia muuhun sairauteen, koska näillä lääkkeillä on samoja sivuvaikutuksia ja yhdessä käytettynä voivat johtaa hyvin vakaviin haittavaikutuksiin.
• Cartrophen (natriumpentosaanipolysulfaatti) on lääke, joka myös rauhoittaa tulehdusta, mutta eri tavoin kuin tulehduskipulääkkeet. Tämä lääke annetaan pistoksena eläinlääkärissä, ja voi olla hyvä vaihtoehto, jos tulehduskipulääkkeillä ei ole riittävää vaikutusta. Cartrophenia voidaan antaa lisälääkityksenä koiralle, joka on jo tulehduskipulääkityksellä. Sitä voidaan käyttää myös koirille, jotka jostain syystä saava kortisonia eivätkä siksi voi syödä tulehduskipulääkkeitä. Pistoksia annetaan yleensä neljä kertaa viikon välein, niiden vaikutus kestää yleensä vähintään 3 kuukautta.
• Monoklonaaliset vasta-aineet, kauppanimi Librela (bedinvetmab). Tämä on kohtuullisen uusi tulokas nivelrikkokivun hoidossa, mutta tulokset vaikuttavat lupaaville. Lääke vaikuttaa suoraan NGF:iin (nerve growth factor), joka on yksi nivelrikkokivun välittäjäaineista. Lääke poistuu elimistöstä luontaisesti esiintyvien proteiinien tavoin, joten sillä on hyvin vähän vaikutusta maksan tai munuaisten toimintaan, ja näin selvästi tulehduskipulääkkeitä vähemmän sivuvaikutuksia. Lääke annetaan pistoksena koiralle nahan alle kerran kuukaudessa.
• Nivelpistokset. Erityisen kipeille koirille, joille yllämainitut hoidot eivät tehoa, voidaan joskus pistää kortisonia suoraan joihinkin niveliin. Tätä hoitomuotoa käytetään kun mikään muu vaihtoehto ei ole tehonnut ja vain niveliin, joihin on helppo päästä neulalla. Tämä ei ole hyvä vaihtoehto pitkäaikaishoidoksi. Aiemmin kortisonia käytettiin tabletteinakin nivelrikon hoitoon, mutta nykyaikaisten hoitojen kehittymisen myötä ei sitä enää juuri käytetä. Kortisoni auttaa kyllä tulehdukseen ja kipuun, mutta sillä on myös vakavia haittavaikutuksia pitkäaikaiskäytössä.
• Vahva lääkitys. Koirat, joilla on hyvin vahvoja kipuja, voivat joskus tarvita opioidikipulääkkeitä ajoittaisesti käytettynä. Mutta näitä lääkkeitä ei tule käyttää pitkäaikaisesti, ja vain, jos se on ehdottoman välttämätöntä, koska niillä on vahvoja sivuvaikutuksia ja voivat aiheuttaa riippuvuutta.

7.3. Ravintolisät ja ruoka

Nivelrikkoisille ja nivelkipuisille koirille on olemassa useita erilaisia ravintolisiä. Useimmat niistä sisältävät yhtä tai useampaa alla olevista aineista:

• Glukosamiini ja kondroitiinisulfaatti/kondroitiinihydrokloridi ovat tavallisimmat aineet nivelille tarkoitetuissa ravintolisissä. Nämä aineet toimivat rakennusaineina nivelrustolle ja nivelnesteelle. Käyttämällä näitä ravintolisinä, pyritään antamaan keholle ylimäärä rakennuspalikoita rustolle ja näin toivottavasti jarruttamaan nivelrikon etenemistä ja hidastamaan nivelen kulumista. Molempia aineita on tutkittu niin eläimillä kuin ihmisilläkin. Näissä tutkimuksissa on todettu jonkinlainen teho nivelkipuun ja ruston uusiutumiseen, mutta ei ole täysin selvää, onko teho kliinisesti merkittävä. Esimerkkejä joistain glukosmaiineja ja/tai kondroitiinisulfaattia sisältävistä valmisteista ovat mm. GlycoFlex, Seraquin, Cosequin ja Flexadin.
• Välttämättömät rasvahapot (omega-3). Välttämättömien rasvahappojen on todistettu rauhoittavan tulehdusta, ja voivat tutkimusten mukaan niin vähentää kipua kuin lisätä nivelten liikkuvuutta nivelrikkoisilla. Monet ravintolisät sisältävät välttämättömiä rasvahappoja, kuten GlycoFlex ja Flexadin. On olemassa myös ravintolisiä, jotka sisältävät vain välttämättömiä rasvahappoja, kuten Viacutan ja Lohiöljy.
• Ribonukleaasilla rikastettu laktoferriini (R-ELF) koostuu luontaisesta ja laktoosittomasta maitoproteiinista, joka stimuloi luun ja sitä myötä luuston uudistumista. Samalla ravintolisä edistää ruston uusiutumista ja vähentää tulehdusta nivelissä samoin kuin esim. glukosamiini. Ravintolisällä on kliinisesti todistettu teho kipeisiin niveliin. R-ELFiä ei tällä hetkellä löydy Suomesta saatavissa ravintolisissä.
• MSM (metylsulfonylmetan) on rikkiä sisältävä ravintolisä, jonka sanotaan vaikuttavan ruston rakentamiseen, tulehdukseen ja nivelkipuun. Tutkimuksissa on todettu jonkinlainen vaikutus, mutta on epäselvää, onko se kliinisesti merkittävä. MSM:ää löytyy mm. GlycoFlexistä.

Näiden lisäksi on useita erilaisia erikoisruokia, jotka sisältävät yhdistelmän erilaisia ravintolisiä nivelille. Esimerkkejä sellaisista ruoista ovat mm. Specific CJD (Joint Support), Royal Canin Mobility ja Hill’s j/d. Näissä ruoissa on jonkin verran normaaleja ruokia vähemmän energiaa, mikä on yleensä toivottavaa nivelrikkoisilla koirilla. Tällaisen erikoisruoan antaminen voi olla mukava tapa varmistaa, että koira saa kaikki nivelten tarvitsemat aineet tarvitsematta antaa erilaisia ravintolisiä päivittäin. Joidenkin koirien tarvitsee kuitenkin syödä jotain muuta erikoisruokaa, esim. virtsakivien vuoksi, ja tällöin on parempi antaa ravintolisät erikseen. R-ELFiä ei toistaiseksi vielä löydy yhdestäkään erikoisruoasta, eli se täytyy antaa erikseen.

7.4. Pidä koira normaalipainossa

Koiran hoikkana pitäminen ja laihduttaminen, jos se on ylipainoinen, on erittäin tärkeää nivelten rasituksen keventämiseksi. Ylipaino lisää nivelten rasitusta, mikä lisää kipua ja voi nopeuttaa nivelruston kulumista. Jos koira sen lisäksi ontuu ja jakaa kehonpainon epätasaisesti, täytyy muiden jalkojen kantaa normaalia enemmän painoa. Tutkimuksissa on todettu, että nivelrikkoisten koirien laihduttaminen lievittää kipua, ja ne tarvitsevat vähemmän lääkkeitä.

Koiran laihduttamiseksi tarvitsee usein koiralle antaa erityistä laihdutusruokaa kevyemmän ruoan sijaan, koska nivelrikkoisen koiran liikuntaa voi olla vaikea lisätä riittävästi painon pudottamiseksi. Pyydä eläinlääkäriltäsi apua koiran ruumiinkunnon arvioimiseksi ja juuri Sinun koirallesi suunnitellun laihdutusohjelman tekemiseksi.

Ylipainoisen, nivelrikkoisen koiran tärkein hoito on laihduttaminen.

7.5. Kirurgia

Joskus on tarpeen tehdä artroskopia (nivelen tähystysleikkaus), jossa voidaan poistaa irtonaiset rustonpalaset ja siloittaa vahingoittunutta luuta. On myös muita leikkauksia, joita voidaan tehdä, riippuen nivelrikon taustasyystä. Jos nivelrikko on primäärin trauman/kehityshäiriön tulos kasvavalla koiralla, voi monissa tapauksissa olla mahdollista, jos diagnoosiin ollaan päästy nopeasti, poistaa ongelma ja siten jarruttaa nivelrikon kehittymistä. Muita diagnooseja, jotka voivat johtaa nivelrikkoon ja joissa on järkevää tehdä leikkaus, ovat patellaluksaatio ja ristisidevammat. Pitkälle edenneessä nivelrikossa voi nivelen jäykistäminen olla hoitovaihtoehto joissain nivelissä. Erittäin vakavassa lonkan nivelrikossa on mahdollista tehdä koiralle lonkkaproteesi, jos koira on muuten terve.

7.6. Liikunta ja fysioterapia

Koska nivelrikossa nivelessä on kulumaa, on helppo automaattisesti ajatella, että koiran tulee levätä mahdollisimman paljon, ettei nivel kulu entistä enemmän. Tämä on totta akuutissa ontumassa, silloin koiran tulee levätä ja liikkua mahdollisimman vähän, jotta tulehduksella on mahdollisuus rauhoittua. Mutta nivelrikkoisen koiran ei tule jäädä sohvalle makoilemaan loppuelämäkseen! Kun akuutti tulehdus on rauhoittunut, on tärkeää tehdä suunnitelma, kuinka koiran liikuntaa hiljalleen lisätään - kuntoutussuunnitelma. Jos koira ei ala lopulta liikkua normaalisti, syntyy noidankehä, jossa lihakset heikkenevät entisestään, nivelillä on entistä huonompi tuki ja ne kipeytyvät entisestään. Nivelrikkoista koiraa tulee siis aktivoida, mutta kontrolloidusti. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on, että koira pystyy liikkumaan paljon, mutta liikuntaa tulee lisätä vähitellen ja oikein.

Lähestulkoon aina tarvitaan vähintään yksi käynti fysioterapeutilla, jotta saadaan ohjeita koiralle parhaiten sopivasta liikunnasta, joka rasittaa niveliä mahdollisimman vähän. Ensimmäisen käynnin jälkeen voidaan kuntoutusta joskus jatkaa kotona, toisissa tapauksissa suositellaan tietty määrä jatkokäyntejä. Fysioterapian/kuntoutuksen tavoitteena on liikkuvuuden lisääminen kipeässä nivelessä sekä ehkäistä liikumattomuuden tai virheellisen kuormituksen tuomaa jäykkyyttä lihaksissa/nivelkapselissa. Kuntoutus voi myös auttaa koiraa rakentamaan lihaksia oikealla tavalla.

Usein suositellaan vesiharjoittelua. Tämä harjoittelumuoto on ideaalinen nivelrikkoisille koirille, koska se on tehokasta liikuntaa, mutta kuormittaa niveliä hyvin vähän. Koiran kestävyys ja lihaskunto kasvaa kontrolloidusti samalla kun koira alkaa uskaltaa laittaa painoa kipeälle nivelelle, jota se mielellään muuten keventää. Vesiharjoittelussa voidaan käyttää veteen laitettua juoksumattoa. Se on hyvin tehokas tapa vahvistaa lihaksia rasittamatta niveliä. Koira voi myös uida altaassa, mikä on tehokasta liikuntaa, jossa niveliä rasitetaan mahdollisimman vähän, ja uiminen voi myös auttaa painonpudotuksessa. Useiden nivelrikkoisten koirien saattaa tarvita uida säännöllisesti lopun elämäänsä.

Fysioterapeutin luona käydään läpi myös venyttely ja hieronta. Oikein tehtynä venyttely voi helpottaa rasittuneen lihaksiston palautumisessa. Näin nivelen liikelaajuus lisääntyy ja kipu vähenee. Hieronta parantaa verenkiertoa lihaksissa, laukaisee jännityksiä ja auttaa täten liikkuvuudessa. Hieronta aktivoi myös koiran omaa kivunlievityssysteemiä.

7.7. Akupunktio

Monet nivelrikkoiset koirat saavat apua kipuun ja liikkuvuuteen akupunktiosta. Akupunktiossa koiran akupunktiopisteitä stimuloidaan laittamalla niihin hyvin ohuita neuloja, painamalla niitä sormin (acupressure) tai stimuloimalla niitä laserilla (laserakupunktio). Akupunktio lisää verenkiertoa ja rentouttaa näin lihaksia, sekä aktivoi koiran omaa kivunlievityssyteemiä. Akupunktiolla ei ole juuri sivuvaikutuksia, tosin koirat voivat olla väsyneitä hoidon jälkeen.

7.8 Vältä niveliä vahingoittavaa liikuntaa

Nivelrikkoisen koiran on tärkeää välttää tiettyjä aktiviteettejä, jotka voivat pahentaa niveloireita:

• Vältä nykiviä aktiviteettejä kuten villejä leikkejä toisten koirien kanssa ja pallon heittoa. Tämä koskaa kaikkia nivelrikkoisia koiria, myös niitä, joilla on vain lieviä oireita.
• Vältä korkeita hyppyjä, esimerkiksi autoon ja autosta. Käytä mielellään ramppia autoon, ja jos vain mahdollista, auta koira ylös ja alas korkeilta huonekaluilta.
• Vältä treenaamista kovilla alustoilla ja pyöräilyä koiran kanssa.
• Suojaa koira liukastumisilta. Jos nivelrikkoinen koira liukastuu, voivat nivelongelmat pahentua huomattavasti. Käytä sen vuoksi mattoja liukkailla lattioilla ja vältä liukkaita alueita talvisin.
• Rajoita leikkiä ja muita aktiviteetteja niin, ettei koira myöhemmin jäykisty ja ole kipeä levon jälkeen.

7.8. Muuta ajateltavaa

• Pidä lihakset lämpiminä. Talvella on hyvä käyttää koiralla takkia, etteivä lihakset kylmety ja jäykisty.
• Tarjoa koiralle pehmeitä lepopaikkoja. Kovalla alustalla makaaminen tekee kipeää, jos nivelet ovat kipeät.
• Tassuapu on palvelu, jota voi käyttää apuna mm. koiran kroonisen kivun seuraamiseen ja painonpudotuksen apuna, sekä ruokapäiväkirjan pitämiseen.

8. Kuinka nivelrikkoa voi ehkäistä?

• Pidä koira hoikkana ja hyvässä kunnossa.
• Hae apua ajoissa! Pidä koiraa silmällä mahdollisen ontumisen/jäykkyyden varalta ja hakeudu eläinlääkäriin. Erityisesti nuorten (pennut ja kasvavat) koirien kohdalla on tärkeää hakeutua hoitoon aikaisessa vaiheessa, jos ne ontuvat. Muista, että koirilla ei ole kasvukipuja!
• Valitse huolella kasvattaja, joka käyttää vain terveitä koiria jalostukseen.
• Kuvauta koirasti Suomen Kennelliiton PEVISA ohjelman mukaisesti, jotta mahdolliset lonkka- tai kyynärniveldysplasiat huomataan ajoissa.

Koska olla yhteydessä eläinlääkäriin?

Jos huomaat koirasi ontuvan, tulee aina olla yhteydessä eläinlääkäriin. Jos koira ei käytä jalkaansa ollenkaan, on syytä mennä tutkimuksiin mahdollisimman pian. Täältä voit varata etäeläinlääkärikäynnin yhdelle eläinlääkäreistämme ensiarvion saamiseksi koirasi tilanteesta.