Kouristelu ja epilepsia koiralla

Mitä epilepsia on?

Epilepsia, tai idiopaattinen epilepsia, kuten sairaus tunnetaan lääketieteessä, on sairaus, jossa koira saa kramppeja, joille ei löydy mitään muuta syytä. Poissuljettavia syitä ovat muunmuassa myrkytykset, munuaisten ja maksan sairaudet, elektrolyyttiepätasapainot, matala verensokeri (hypoglykemia), sydänsairaudet, kallon vammat ja kasvainsairaudet.

Epilepsian aiheuttaa aivojen toimintahäiriö, jossa ajoittain signaalit eivät kulje kuten pitäisi, vaan hermoimpulsseja lähetetään satunnaisesti. Jos impulssit tapahtuvat harvoin ja ovat pieniä, voi oireena olla, että koira ehkä vain heiluu hieman tai että sillä on paikallinen kramppi jossain lihasryhmässä, kun taas vahvat impulssit aivoissa laukaiset kramppeja ja jopa tajunnan menetyksen.

Jos muut mahdolliset kramppeja aiheuttavat sairaudet on poissuljettu, sanotaan, että epilepsia on primääri tai idiopaattinen. Ne voivat kuitenkin edelleen johtua sairauksista, jotka olisi voitu löytää edistyneemmillä tutkimuksilla, kuten esim. magneettikuvauksessa. Usein tyydytään kuitenkin tutkimaan verinäytteet, ja nuoremmilla koirilla joissain tapauksissa sydämen toiminta.

Useimmiten idiopaattinen epilepsia ilmenee 0,5-6 vuoden iässä. Jos epilepsia ilmenee aiemmin tai myöhemmin, tulisi ensisijaisesti epäillä muuta kuin idiopaattista epilepsiaa.

Epileptisen kohtauksen oireet

Lievät epileptiset kohtaukset voivat ilmetä outona käytöksenä, esim. koira istuu ja tuijottaa tai pyydystelee kuviteltuja kärpäsiä.

Krampit ilmenevät usein koiran nukkuessa tai levätessä, usein yöllä tai aikaisin aamuyöstä, mutta voivat tulla mihin vuorokauden aikaan vain.

Kramppikohtauksia edeltää usein varoitusmerkit, joita kutsutaan auraksi. Epilepsian kanssa elävän koiran omistajat oppivat usein tunnistamaan nämä merkit ajan kanssa. Aura näkyy koiran muuttuneena käytöksenä. Se voi olla rauhaton, apaattinen, seistä ja tuijottaa eteensä näkemättä mitään jne.

Auraa seuraa nopeasti itse kohtaus, jota kutsutaan myös nimellä ictus. Kohtauksessa koira kaatuu usein kyljelleen, siihen ei saa kontaktia, silmät ovat lasittuneet ja koko keho, jalat mukaan lukien, ovat täysin ojennetut ja jäykät. Se voi jauhaa leuoillaan ja suusta voi tulla vaahtoa, usein koira myös pissaa ja kakkaa alleen. Tätä seuraavat krampit, joissa kaikki lihakset vuoroin jäykistyvät ja rentoutuvat. Kohtauksen pituus vaihtelee muutamista sekunneista useisiin minuutteihin. Pahimmassa tapauksessa voi koira saada ns. status epilepticus:n, jossa krampit eivät lopu

ennen kuin koira pääsee hoitoon tai kuolee.

Kohtauksen jälkeen seuraa ns. postictal phase. Koira voi olla sekava, mutta harvoin aggressiivinen. Se käyttäytyy rauhattomasti, ei vaikuta tunnistavan omistajiaan, voi hoippua ja joskus voi vaikuttaa sokealta. Tämä menee yleensä ohi n. 5-30 minuutissa.

Diagnoosi - näin saat tietää, onko koirallasi epilepsia

Kuten aiemmin mainittiin, diagnoosiin päästään sulkemalla mahdollisuuksien mukaan pois muut mahdolliset sairaudet, jotka voivat aiheuttaa muutoksia aivojen toiminnassa tai vaikuttavat siltä. Esimerkkejä sellaisista sairauksista ovat maksashuntti, munuaisten vajaatoiminta, matala verenpaine, sydänvika, myrkytykset (esim. suklaa ja ksylitoli), matala verensokeri (hypoglykemia) ja aivokasvain.

Eläinlääkäri suorittaa usein neurologisen tutkimuksen testaamalla esim. koiran refleksejä. Jos kyseessä on idiopaattinen epilepsia, ei koiran reflekseissä yleensä ole mitään poikkeavaa.

Myös verinäytteitä otetaan, yleensä niihin kuuluu vähintään maksa- ja munuaisarvot, verensokeri, puna- ja valkosolut ja elektrolyytit.

Sydänsairauksien poissulkemiseksi kuunnellaan sydän stetoskoopilla, tarkistetaan pulssi ja tutkitaan sydämen sähköistä toimintaa EKG:llä, ja mahdollisesti sydämen toimintaa tutkitaan ultraäänellä.

Tavallinen röntgen ei kerro yleensä mitään aivoista, mutta tietokonetomografiaa (CT) tai vielä mieluummin magneettikuvantamista (MRI) voidaan käyttää kasvainten, kehityshäiriöiden tai tulehduksen löytämiseksi aivoissa.

Jos epäillään tulehdusta tai infektiota aivoissa, voidaan ottaa selkäydinnestenäyte.

Epilepsian ja kramppien hoito koiralla

Ensisijaisesti hoito tulee suunnata allaolevan syyn hoitamiseen, mikäli mahdollista. Idiopaattisessa epilepsiassa auttavat vain kohtauksia estävät lääkkeet. Kaikki epilepsiaa sairastavat koirat eivät kuitenkaan ole hoidosta huolimatta oireettomia, ja hoito on yleensä loppuelämäksi.

Jos koiralla on ollut vain yksittäinen lievä kohtaus, ei yleensä ole syytä aloittaa lääkitystä. Jos kohtauksia tulee useita muutaman kuukauden sisällä tai useammin, tulee keskustella lääkityksen aloittamisesta.
Hoito on yleensä tabletteina annettava lääke, ja verinäytteitä kontrolloidaan jonkin aikaa lääkityksen aloittamisen jälkeen, jotta nähdään, että lääkkeen pitoisuus veressä on riittävä. Lääkityksen alkuaikoina koira voi olla hoippuvainen ja normaalia väsyneempi, mutta tämä menee yleensä ohi. Sivuvaikutuksina voidaan joskus nähdä lisääntynyttä juomista, syömistä ja pissaamista, ja koska lääkitys voi vaikuttaa maksan toimintaan, halutaan löytää pienin mahdollinen vaikuttava annos. Tämän takia seurataan lääkkeen pitoisuutta ja maksan toimintaa verikokein säännöllisesti.

Jos koiralla on status epilepticus (krampit eivät lopu n. 5 minuutin sisällä), tulee mennä suoraan fyysiselle eläinlääkärille. Eläinlääkärissä koiralle annetaan suonensisäisesti kramppeja laukaisevaa lääkettä, vaikeissa tapauksissa koira voidaan nukuttaa. Koira pidetään klinikalla seurannassa kunnes se on täysin hereillä eikä saa enää kramppeja, mikä voi joskus viedä useita päiviä ison kohtauksen jälkeen.

Mene heti eläinlääkäriin, jos koirallasi:

• on useita kohtauksia 24 tunnin sisään

• kohtaus kestää pidempään kuin 5 minuuttia

Mitä teen, jos koirani saa kouristuskohtauksen?

Vaikka kohtaukset ovat omistajasta usein hyvin epämukavia, on tärkeää pysyä rauhallisena. Varmista, että koira ei voi pudota korkealta ja loukata itseään. Pidä silmällä kohtauksen pituutta, voit myös kuvata kohtauksen sen sattuessa - se voi olla avuksi eläinlääkärille tutkimusta tehdessä.

HUOM! Jos kramppikohtaus kestää pidempään kuin 5 minuuttia, tulee hakeutua heti eläinlääkäriin!

Voiko koirien epilepsiaa ehkäistä?

On tärkeää, ettei epilepsiaa sairastavia koiria käytetä jalostukseen, koska idiopaattinen epilepsia voi olla perinnöllistä.

Kramppikohtauksia saavien koirien ympäristön tulisi olla mahdollisimman rauhallinen ja stressitön, ja koirille olisi hyvä tarjota pysyviä rutiineja elämään.

Koska tulee olla yhteydessä eläinlääkäriin?

Jos olet huolissasi koirastasi, tulee aina olla yhteydessä eläinlääkäriin. Voit aina varata etäeläinlääkärikäynnin yhdelle eläinlääkäreistämme FirstVetillä ensiarvion saamiseksi.