Monet lyttykuonoiset koirarodut ovat suosituimpien rotujen joukossa, ja usein näillä roduilla on mitä ihanin luonne. Mutta valitettavasti monet niistä kärsivät hengitysongelmista. Täällä voit lukea lisää koiran brakykefaalisen syndrooman oireista, diagnoosista ja hoidosta.
Jalostaessamme lyhyitä kuonoja lemmikeillemme, emme ole vaikuttaneet vain niiden ulkomuotoon, vaan myös niiden suun, nielun ja ilmateiden kehittymiseen ja tilavuuteen. Se on vaikuttanut myös silmien paikkaan, eläimille on kehittynyt ihopoimuja nenän päälle ja niillä voi esiintyä anatomisia ongelmia muualla kehossa. Kaikki lyttykuonot eivät kehitä hengitystieongelmia, mutta mitä lyhyempi kuono on, sitä suurempi on riski
Oireita näkee koiraroduista erityisesti ranskan- ja englanninbulldogilla, mopsilla, shih-tzulla ja kiinanpalatsikoiralla.
Brachycephalic Obstructive Airway Syndrome (BOAS) on kokoelma tiettyjä muutoksia, ja jokaisella eläimellä voi olla yksi, useampi tai kaikki poikkeamat. Kun kallon luusto lyhenee, on leuassa vähemmän tilaa hampaille ja pehmytkudoksille. Pehmytkudokset eivät kuitenkaan ole pienentyneet samassa suhteessa luustoon ja eläimellä on yhtä monta hammasta kuin pitkäkuonoisillakin.
Sieraimet ovat usein pienet, nenässä on vähemmän tilaa, pehmeä kitalaki (taaimmainen pehmeä osa kitalaesta) voi olla liian pitkä suhteessa suuontelon pituuteen ja henkitorven läpimitta voi olla pienempi. Kaikki tämä yhdessä johtaa lisääntyneeseen ilmanpaineeseen hengitysteissä, mikä voi johtaa tulehdukseen, turvotukseen ja muutoksiin nielussa ja henkitorvessa, mikä voi vaikeuttaa sisään- ja uloshengitystä.
Kliinisessä yleistutkimuksessa voidaan arvioida sierainten ulkonäkö, hengitystapa, miltä silmät vaikuttavat ja kuinka eläin liikkuu.
Yhteistyöhaluiselta eläimeltä voidaan arvioida myös suun etuosa ja jonkin verran pehmyttä kitalakeakin. Hengitysteiden tarkemmaksi tutkimiseksi täytyy eläin nukuttaa endoskopiaa (tähystystä) varten, ja jos epäillään luustomuutoksia selkärangassa, tehdään röntgentutkimus ja kliininen neurologinen tutkimus.
Joskus voidaan tarvita lisätutkimuksia, kuten CT, nenäontelon ja nielun tutkimiseksi. Joskus tehdään myös toiminnallisia tutkimuksia, joissa eläintä liikutetaan ja sitten arvioidaan uudelleen.
Pitkällä aikavälillä on jalostus ainoa tapa vaikuttaa BOAS:iin, ja monet kasvattajat ovatkin alkaneet jalostaa pidempi kuonoisia ja terveempiä koiria.
Riippuen siitä, kuinka paljon koiralla on ongelmia, tarvitaan joskus leikkauksellisia toimenpiteitä, esimerkiksi sieraimia voidaan laajentaa ja pehmeää kitalakea lyhentää. Joskus eläimet ovat melko oireettomia toimenpiteiden jälkeen, mutta valitettavasti monilla lyhytkuonoisilla eläimillä on enemmän tai vähemmän oireita koko ikänsä. Kirurgiset toimenpiteet halutaan usein tehdä aikaisin, jotta ehkäistään kroonisten ahtaumien syntyminen hengitysteihin (ne syntyvät yleensä pidemmällä aikavälillä).
Valitessasi lemmikkiäsi, etsi pentu, jolla ei ole turhan lyhyt kuono. Pyydä eläinlääkäriäsi arvioimaan koirasi ja tarvitaanko lisätutkimuksia ja toimenpiteitä. Mitä aiemmin tarvittavat toimenpiteet tehdään, sitä vähemmän ilmenee sekundäärisiä ongelmia ja kroonisia vaivoja.
Jos koet, että eläimelläsi on hengitysvaikeuksia, tulee olla heti suoraan yhteydessä fyysiseen eläinlääkäriin. Jos koirallasi on ahtaat sieraimet, kuultavia hengitysääniä kuten rahinaa/kuorsausta, joko levossa tai rasituksessa tai molemmissa, on hyvä saada eläinlääkärin arvio tilanteesta.
Täällä voit varata etäeläinlääkärikäynnin yhdelle eläinlääkäreistämme FirstVetillä saadaksesi ensiarvion eläimesi tilanteesta.
FirstVet on digitaalinen eläinklinikka, jonka kautta saat lemmikkien neuvola- ja eläinlääkäripalvelut helposti mobiililaitteessasi.
FirstVet AB, filial i Finland (2905514-4)
Topeliuksenkatu 41 a A5, 00250 Helsinki