Koiran brakykefaalinen (lyttykuono) syndrooma (BOAS)

Lukemiseen kuluva aika 4 minuuttia
Koiran brakykefaalinen (lyttykuono) syndrooma (BOAS)

Monet lyttykuonoiset koirarodut ovat suosituimpien rotujen joukossa, ja usein näillä roduilla on mitä ihanin luonne. Mutta valitettavasti monet niistä kärsivät hengitysongelmista. Täällä voit lukea lisää koiran brakykefaalisen syndrooman oireista, diagnoosista ja hoidosta.

Eläinlääkärin etävastaanotto
  • Eläinlääkärin vastaanotto netissä
  • Sisältyy useisiin eläinvakuutuksiin
  • Auki 7-24, vuoden jokaisena päivänä

Jalostaessamme lyhyitä kuonoja lemmikeillemme, emme ole vaikuttaneet vain niiden ulkomuotoon, vaan myös niiden suun, nielun ja ilmateiden kehittymiseen ja tilavuuteen. Se on vaikuttanut myös silmien paikkaan, eläimille on kehittynyt ihopoimuja nenän päälle ja niillä voi esiintyä anatomisia ongelmia muualla kehossa. Kaikki lyttykuonot eivät kehitä hengitystieongelmia, mutta mitä lyhyempi kuono on, sitä suurempi on riski

Oireita näkee koiraroduista erityisesti ranskan- ja englanninbulldogilla, mopsilla, shih-tzulla ja kiinanpalatsikoiralla.

Mikä brakykefaalinen syndrooma (BOAS) on?

Brachycephalic Obstructive Airway Syndrome (BOAS) on kokoelma tiettyjä muutoksia, ja jokaisella eläimellä voi olla yksi, useampi tai kaikki poikkeamat. Kun kallon luusto lyhenee, on leuassa vähemmän tilaa hampaille ja pehmytkudoksille. Pehmytkudokset eivät kuitenkaan ole pienentyneet samassa suhteessa luustoon ja eläimellä on yhtä monta hammasta kuin pitkäkuonoisillakin.

Sieraimet ovat usein pienet, nenässä on vähemmän tilaa, pehmeä kitalaki (taaimmainen pehmeä osa kitalaesta) voi olla liian pitkä suhteessa suuontelon pituuteen ja henkitorven läpimitta voi olla pienempi. Kaikki tämä yhdessä johtaa lisääntyneeseen ilmanpaineeseen hengitysteissä, mikä voi johtaa tulehdukseen, turvotukseen ja muutoksiin nielussa ja henkitorvessa, mikä voi vaikeuttaa sisään- ja uloshengitystä.

Brakykefaalisen syndrooman oireet koiralla

  • Terveillä eläimillä hengitys on äänetöntä. BOAS aiheuttaa erilaisia ääniä hengitysteistä, kuten kuorsaamista, korinaa nenästä/nielusta tai viheltäviä ääniä.
  • Eläin voi hengittää suu auki, kaula venytettynä ja joskus avittaa hengittämistä vatsalihaksilla. Ne voivat läähättää lisätäkseen hapenottoa ja viilentääkseen itseään. Jos niiden on hyvin vaikea saada henkeä, voivat ne näyttää siltä kuin ne hymyilisivät, ne läähättävät ylösvedetyin suupielin ja ovat hyvin stressaantuneita, koska eivät saa kunnolla henkeä.
  • Koirien voi olla vaikea nukkua, koska hengitystiet kapenevat niiden rentoutuessa. Joskus eläimet löytävät muita nukkuma-asentoja, ne voivat esim. istua ja nukkua, hengittää suu auki tai pitää leluja/luuta suussa, jotta hengitystiet pysyisivät vähän paremmin auki.
  • Eläimet ovat herkempiä kuumalle, koska kehon viilentäminen läähättämällä voi olla vaikeaa, ja läähättäminen on aikalailla koiran ainoa tapa säädellä kehonlämpöä, koska ne eivät voi hikoilla muuta kuin tassuista.
  • Jos keho ei saa tarpeeksi happea, ei koira jaksa aktivointia ja voi olla hyvin rauhallinen, väsynyt, eikä jaksa normaalia rasitusta ja liikuntaa.
  • Joillain on vaikeuksia syödä, koska niiden täytyy hengittää suun kautta nenän sijaan, ja nielu on ahdas.
  • Maha-suolikanavan oireet kuten pahoinvointi, oksentelu, ilmavaivoja, koska koira nielee ilmaa koittaessaan hengittää.
  • Iho-ongelmia kuten tulehdusta/infektioita naaman ihopoimuissa.
  • Silmätulehduksia/-infektioita ja sarveiskalvohaavaumia, koska ulkonevat silmät ovat alttiimpia säälle, tuulelle ja vierasesineille, mutta myös koska silmän omat suojamekanismit, kuten kyynelneste ja räpytysrefleksi, ovat heikentyneet. Joskus karvat ihopoimuissa voivat hiertää silmää ja aiheuttaa silmien kroonista vuotelua.

Brakykefaalisen syndrooman diagnosointi

Kliinisessä yleistutkimuksessa voidaan arvioida sierainten ulkonäkö, hengitystapa, miltä silmät vaikuttavat ja kuinka eläin liikkuu.

Yhteistyöhaluiselta eläimeltä voidaan arvioida myös suun etuosa ja jonkin verran pehmyttä kitalakeakin. Hengitysteiden tarkemmaksi tutkimiseksi täytyy eläin nukuttaa endoskopiaa (tähystystä) varten, ja jos epäillään luustomuutoksia selkärangassa, tehdään röntgentutkimus ja kliininen neurologinen tutkimus.

Joskus voidaan tarvita lisätutkimuksia, kuten CT, nenäontelon ja nielun tutkimiseksi. Joskus tehdään myös toiminnallisia tutkimuksia, joissa eläintä liikutetaan ja sitten arvioidaan uudelleen.

Brakykefaalisen syndrooman hoito koiralla

Pitkällä aikavälillä on jalostus ainoa tapa vaikuttaa BOAS:iin, ja monet kasvattajat ovatkin alkaneet jalostaa pidempi kuonoisia ja terveempiä koiria.

Riippuen siitä, kuinka paljon koiralla on ongelmia, tarvitaan joskus leikkauksellisia toimenpiteitä, esimerkiksi sieraimia voidaan laajentaa ja pehmeää kitalakea lyhentää. Joskus eläimet ovat melko oireettomia toimenpiteiden jälkeen, mutta valitettavasti monilla lyhytkuonoisilla eläimillä on enemmän tai vähemmän oireita koko ikänsä. Kirurgiset toimenpiteet halutaan usein tehdä aikaisin, jotta ehkäistään kroonisten ahtaumien syntyminen hengitysteihin (ne syntyvät yleensä pidemmällä aikavälillä).

Voiko koiran brakykefaalista syndroomaa ehkäistä?

Valitessasi lemmikkiäsi, etsi pentu, jolla ei ole turhan lyhyt kuono. Pyydä eläinlääkäriäsi arvioimaan koirasi ja tarvitaanko lisätutkimuksia ja toimenpiteitä. Mitä aiemmin tarvittavat toimenpiteet tehdään, sitä vähemmän ilmenee sekundäärisiä ongelmia ja kroonisia vaivoja.

  • Varmista, ettei koirasi ole ylipainoinen. Rasva pakkautuu hengitysteiden ympärille ja lisää painetta henkitorvelle. Täältä voit lukea lisää, kuinka arvioit koirasi ruumiinkunnon: Ylipaino koiralla ja Body Condition Scoring (BCS) painontarkkailun apuna koirilla.
  • Älä koskaan jätä eläintäsi autoon kesällä ja jos eläimelläsi on vaikeaa lämmön kanssa, anna sen olla viileässä sisätiloissa. On olemassa myös viilennystyynyjä/-liivejä. Täällä voit lukea lisää lämpöhalvauksesta: Lämpöhalvaus koiralla
  • Harjaa hampaat ja pidä huoli, ettei eläimelläsi ole ientulehdusta tai heiluvia hampaita. Täältä voit lukea, kuinka harjaat koirasi hampaita, ja miksi se on tärkeää: Harjaa koirasi hampaat.
  • Hoida mahdolliset nenän ja naaman ihopoimut, niiden hoitoon on olemassa erilaisia ihonhoitotuotteita riippuen siitä, miltä se näyttää ja kuinka paljon siellä esiintyy ongelmia. Vakavissa tapauksissa voidaan ihopoimuja joutua operoimaan, jotta ongelma saadaan hallintaan.

Koska tulee olla yhteydessä eläinlääkäriin?

Jos koet, että eläimelläsi on hengitysvaikeuksia, tulee olla heti suoraan yhteydessä fyysiseen eläinlääkäriin. Jos koirallasi on ahtaat sieraimet, kuultavia hengitysääniä kuten rahinaa/kuorsausta, joko levossa tai rasituksessa tai molemmissa, on hyvä saada eläinlääkärin arvio tilanteesta.

Täällä voit varata etäeläinlääkärikäynnin yhdelle eläinlääkäreistämme FirstVetillä saadaksesi ensiarvion eläimesi tilanteesta.


Julkaistu: 1.9.2021

FirstVet on digitaalinen eläinklinikka, jonka kautta saat lemmikkien neuvola- ja eläinlääkäripalvelut helposti mobiililaitteessasi.

FirstVet AB, filial i Finland (2905514-4)

Topeliuksenkatu 41 a A5, 00250 Helsinki